Siirry pääsisältöön

Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet

"Emma palaa pöytään käytyään hakemassa juomapöydästä uuden lasillisen ananasmehua. Ukki ja mummi ovat lähdössä.
-Tavataan altaalla, mummi sipaisee lähtiäisiksi Emman hiuksia.
Emma alkaa syödä sämpylää samalla kun ukki ja mummi kävelevät ulos ravintolasta. Emma ei näkisi heitä enää koskaan."


Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet (Tammi 2013)
237 sivua

Marja-Leena Tiaisen kirjoittamassa nuortenkirjassa Khao Lakin sydämet kerrotaan fiktiivinen tarina, joka perustuu todelliseen tragediaan, tapaninpäivänä 2004 Kaakkois-Aasiassa tappavaa tuhoa tehneeseen tsunamiin. Tarinan päähenkilö on 15-vuotias Emma, joka matkustaa lähes kymmenen vuotta tsunamin jälkeen takaisin Thaimaahan. Hän on perheestään ainoa, joka selvisi hengissä tuhoisasta hyökyaallosta.

Vaikka tsunami on tarinan liikkeellepaneva voima, ei siihen jäädä vellomaan, vaan pääpaino on nykyajassa, kun Emma on palannut isoäitinsä kanssa lomailemaan tuhansien hymyjen maahan. Muistot vuosien takaisesta menetyksestä kulkevat takaumina tarinassa mukana, mutta toisaalta Emma on tavallinen nuori, joka tapaa ikätovereitaan ja ihastuu. Tunteiden kohde on ruotsalainen Lukas, joka on myös kokenut tsunamin ja joka pukee surun sanoiksi:
"-Suru on vähän kuin tuo lyhty, Lukas pohti katsellessaan taivaalla kieppuvaa valoa. 
-Ensiksi se roihuaa ja polttaa, sitten liekki vähitellen pienenee. Surukin pienenee, ja tilalle tulee kaipaus. Ja toivo."
Emman ja isoäidin matkan päätavoitteena on etsiä ja löytää thaimaalainen mies, joka onnistui pelastamaan Emman hukkumiselta. Matkalla Emma myös palaa rannalle, jolla hän menetti perheensä, ja jättää hyvästit vanhemmilleen, veljelleen, ukilleen ja mummilleen.

Emman tarinan ohessa kirjassa kulkee myös samanikäisen Venlan tarina. Venla lomailee perheineen Thaimaassa, tutustuu tsunamin tuhoihin ja saa uuden ystävän.

Khao Lakin sydämet on koskettava tarina, joka palauttaa mieleen tsunamin jättämän valtavan tuhon. Kirjassa ei jäädä liikaa hekumoimaan suruun vaan kaiken takaa on löydettävissä myös lohtua: suurten menetysten jälkeenkin elämä voi jatkua.

Marja-Leena Tiaisen romaanista on kirjoitettu ainakin Kirsin kirjanurkassa, Tarinoiden taikaa -blogissa, Lukutoukan kulttuuriblogissa ja Kirjakirpussa.

Kommentit

  1. Nyt vasta noteerasin tämän Khao Lakin sydämet ja luin muidenkin postauksia kirjasta. Pitääpä ehdottomasti etsiä tämä kirjastosta käsiin, vaikuttaa koskettavalta kirjalta.

    VastaaPoista
  2. Kyllä tähän kirjaan kannattaa tosiaan tutustua!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on