Marraskuun luetut

Marraskuussa tuli luettua todella paljon. En usko, että ihan heti pääsen samanlaiseen tahtiin lukemaan, sillä kuukausi on ollut niin poikkeuksellinen. Ensinnäkin en ole töissä vaan äitiyslomalla. Toiseksi vauva on vielä niin pieni, että hän pääasiassa nukkuu tai syö (molemmat toiminnot ovat sopivia äidin lukemista ajatellen). Oletettavasti vauvan uniaika tulee tästä vähenemään, ja samoin varmasti käy äidin lukuajalle.
Marraskuun kirjavalikoimaa yhdistää paljolti sana Finlandia. Tieto-Finlandia-ehdokkaista luin kolme teosta:

Finlandia Junior -ehdokkaista ehdin saada käsiini Aino ja Ville Tietäväisen sarjakuvateoksen Vain pahaa unta. Se ei tällä kertaa voittanut, vaan palkinnon vei nimiinsä Kreetta Onkelin lastenromaani Poika joka menetti muistinsa. Se päätyi lukulistalleni.

Finlandia-ehdokkaista ehdin marraskuussa lukea neljä teosta:

Tällä hetkellä olen lukemassa Kjell Westön ehdokasromaania Kangastus 38, ja tarkoitukseni on vielä ennen tiistaita ennättää lukemaan Leena Krohnin Hotel Sapiens. Sitten olisi koko ehdokaskaarti luettuna ennen palkinnon julkistamista.

Marraskuussa lukemieni kirjojen joukkoon ei osunut yhtään suurta pettymystä. Pelon Jokapäiväinen elämämme ei vastannut odotuksiani, mutta huono ei ollut silti sekään. Inka Nousiaisen Kirkkaat päivä ja ilta jäi mieleeni kuulaan kauniina tarinana, jonka ääreen voisin palata joskus uudestaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Lue lisää

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Lue lisää

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…

Lue lisää

Kirjakaapin kummitus

Hae tästä blogista