Siirry pääsisältöön

Anu Holopainen: Ilmestyskirjan täti

"En edes aivan ymmärtänyt kaikkea mitä he höpisivät, en jaksanut keskittyä siihenkään, sillä mietin pääasiassa Liilaa. Se sietämätön, moppipäinen, viinalta ja tupakalta löyhkäävä nahkasäkki varjosti ajatuksiani kuin taivaanrannassa sojottava jättiläismäinen keskisormi."
Anu Holopainen:
Ilmestyskirjan täti
(Myllylahti 2014)
293 sivua
Anu Holopaisen romaani Ilmestyskirjan täti päätyi luettavakseni Kristalta, jonka kanssa taannoin vaihdoimme kirjoja. Kiitos kirjasta, Krista!

Romaanin päähenkilö ja minäkertoja on Airi Kivikko, jonka elämä kahden pojan äitinä, Jarmon puolisona ja hoitovapaalta töihin palaavana it-työntekijänä olisi aika lailla mallillaan, ellei mielenrauhaa sekoittaisi Jarmon täti, omalaatuinen Liila. Suvun yhteisissä tapaamisissa Liila herättää poikkeuksetta huomiota seuralaisineen tai ainakin suorasukaisine puheineen, mutta Airia lukuun ottamatta kukaan ei juurikaan tunnu Liilasta häiriintyvän.

Tilannetta ei suinkaan paranna se, että pian Airin töihinpaluun jälkeen edessä ovat yrityskaupat, ja työtoveriksi saapuu - kukapa muukaan kuin - Liila-täti. Yt-neuvottelut ja yritysjärjestelyt tuntuvat aika pieniltä, kun Airi yrittää väistellä Liilaa ja tämän lounaskutsuja. Lisäksi soppaa sekoittavat sliipatut konsultit ja piinkovat johtajat, joille alkaa sattua omituisia asioita - ruumiiltakaan ei vältytä. Kaikki tämä yhdistettynä unettomuuteen on Airille liikaa, ja lopulta hän syyttää Liilaa julkisesti pimeyden voimista.

Mitenkään miellyttäviä henkilöitä kirjaan ei ole osunut. Keskeisiksi nousevista naisista, Liilasta ja Airista, ensin mainittu on jopa kiinnostavampi, sillä Airin pakkomielteiseksi nouseva inho Liilaa kohtaan tuntuu vaikealta ymmärtää. Yritysmaailmaan ilmaantuvat konsultit ovat stereotyyppisiä, eikä johtoportaasta sen kummemmin kuin konsulteista tarvitse lempeyttä etsiä.

Ilmestyskirjan tätiä mainostetaan satiirisen hauskana chick litinä, ja genrelle ominaisesti tarinassa ammutaan yli monin paikoin. Romaani on viihdyttävä, mutta alkuosa tuntui kerronnaltaan kankealta. Vauhtiin päästyä teos kuitenkin eteni mukavasti, ja mystiset tapahtumat toivat tarinaan lisää kiinnostavuutta. Kaikkea Holopainen ei sorru selittämään vaan jättää lukijan täydentämään aukkoja - hyvä niin.

Reading the Rainbow -haasteeseen tämä kirja tuo viimeisen, lilan raidan. Helmet 2016 -listalle Ilmestyskirjan täti saa kunnian tuoda ensimmäisen merkinnän: kirjalla kuittaantuu kohta 44. Kirjassa joku kuolee.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on