Siirry pääsisältöön

Maritta Lintunen: Takapiru. Novelleja


"Puistatus vilistää selkääni pitkin. En halua muistaa isän sanomisia. Isä on Jaska Myyrysen ystävä ja minä häpeän sitä. Eikä opettaja ole paha eikä juoruilija. Opettaja osaa yhdellä viivanvedolla erottaa oikean ja väärän. Paratiisin ja helvetin." (Novellista Sielunpesä)
Maritta Lintunen:
Takapiru. Novelleja
(WSOY 2016)
107 sivua (e-kirja)
Takapiru on kymmenen novellin kokoelma, joka kuvaa ihmisiä rosoineen kaikkineen. Kokoelma marssittaa lukijan eteen ihmisiä, jotka eivät aina ole erityisen miellyttäviä - malliesimerkki moisesta on avausnovelli Kylkiäisen minäkertoja, joka päätyy toimimaan tavalla, jota on vaikea puolustella. Toki kertoja itse yrittää toimiaan perustella, itselleenkin, mutta onko asioita, joita ei voi perustella? Epämiellyttävä mutta myös kiinnostava on Hymypatsaan päähenkilö, joka toimii useaan kertaan vastoin ihanteitaan.

On mukana myös henkilöitä, joiden puolelle voi asettua. Niin kuin vaikkapa Veriveljien isoisä, joka palaa kipeisiin menneisyyden muistoihin ja toteaa yrittäneensä suojella nuorempaa poikaa, jonka otti veljekseen. Aina ei vain kyennyt.

Kokoelman niminovellissa näyttäytyy takapiru, joka saa novellin päähenkilön tekemään jotain, mikä saattaa olla uran kannalta kohtalokasta. "Takana kuiskiva piru" istuttaa mieleen väärän ajatuksen, ja seuraukset ovat moninaiset. Kokoelman nimi kuitenkin on kuvaava, sillä niminovelli ei suinkaan ole ainoa, jossa joku kuiskii.

Ajatuksiaan kirjailijalle syöttää tuntematon kirjeiden lähettäjä, joka sekoittaa ajatukset ja antaa tehtäviä, joiden merkitys on kirjeiden vastaanottajalle hämärä. Joka tapauksessa kirjailija alkaa lopulta odottaa kirjeitä, niistä muodostuu hänelle jännittävä leikki. Novellissa kuvataan kiehtovasti sitä, miten erilaiset käsitykset kohtaavat ja millaisista asioista kirjailija ammentaa.
Mitään tällaista ei olisi syntynyt ilman kirjeen odottamisen piinaa ja annetun sanan laukaisemaa vapautusta, hän tunnusti itselleen kun kello löi neljää aamuyöllä. Hän tarvitsi taikasanoja. Tarvitsi noita salaperäisiä kipinöitä, jotka leimahtivat tuleen hänen mielessään.
Novelleissa vaihtelee se, kuka on kenenkin takapiru, mutta yhteistä novelleille on se, että kaikkiin vaikuttaa joku tai jokin. Voiko kukaan olla olematta vaikutuksille altis? Millaisin motiivein toisiin pyritään vaikuttamaan? Sitä ajautuu pohtimaan esimerkiksi Jumalan sirpin kohdalla, kun yrityslainan toistuva epääminen ajaa minäkertojan työskentelemään "Herran käsikassarana".

Maritta Lintunen kirjoittaa sujuvasti, joten novelleja on ilo lukea. Tarinat imaisevat helposti mukaansa, eikä aina uuteen tarinaan uppoutuminen tunnu lainkaan vaikealta. Jokainen novelli on omanlaisensa, henkilöineen, kaikkineen. Takapiru innostaa pohtimaan ihmiskuviaan pidempäänkin kuin vain sen aikaa, mitä kokoelman lukeminen vie. Lintunen ei sorru musta-valkoisuuteen eikä itsestäänselvyyksiin vaan antaa lukijalle ajattelemista. Mainio novellikokoelma!

Muualla: Hemulin kirjahylly ja Kirjavinkit.

Novellihaasteeseen saan tästä kymmenen novellia lisää.

Kommentit

  1. Hei täällähän on ihan eri näköistä kuin ennen. Tosi raikas ja kiva ilme.

    Mulla taitaa olla tämä Lintusen kokoelma just lainassa, joten luin tekstisi vain kursorisesti. Olen lukenut pari novellia häneltä aiemmin toisesta kokoelmasta (Mozartin hiukset) ja ne oli kyllä huippuja. Tekstisi lopun perusteella tämänkin myötä on hyvää odotettavissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Omppu! Mozartin hiukset on minullakin luettuna, ja siitä kyllä pidin. Kiinnostuneena odotan, mitä ajatuksia Takapiru sinussa herättää.

      Poista
  2. Lintunen on minullakin lukulistalla, ja viimeksi olen tainnut lukea tuon Ompun mainitseman Mozartin hiukset. Lintunen on kiinnostava kotimainen tekijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lintunen tosiaan on kiinnostava. Tämän kokoelman novelleissa oli paljon mielenkiintoista pohdittavaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

Ja sitten se hetki, jona tiesin sen tapahtuvan: kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, mieheni Peter sohvalla grappahuuruissaan, kolme lastani unten mailla mökissään, äiti jo pesemässä astioita tiskialtaassa kirkkaankeltaiset kumihanskat käsissään illallisvieraista vähät välittämättä. Katseemme viipyivät toisissaan sykäyksen liian pitkään.  Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi Tammi 2022 alkuteos The Paper Palace 2021 suomentanut Tuulia Tipa alkuperäiskansi Lauren Peters-Collaer 403 sivua Kesä Cape Codissa. Koolla koko perhe; Elle ja Peter, heidän lapsensa, Ellen äiti. Lapsuuden tuttu mökkikylä Perämetsä ja kaikki on kuten tavallisesti. Vaan ei sittenkään ole. Edellisyönä Ellen maailma on nyrjähtänyt tavanomaisilta raiteiltaan. Hän on pettänyt aviomiestään Jonasin kanssa. Jonasin, jonka hän on tuntenut ikuisuuden ja jonka kanssa hänen piti mennä naimisiin. Niin sovittiin jo teini-iässä. Elämä kuitenkin tuli sopimuksen tielle. Tapahtui liian paljon, ja kertomuksen nykyhetkessä El