Siirry pääsisältöön

Kristina Ohlsson: Lotus blues

"Yhden asian olin tehnyt itselleni selväksi jo ennen kuin saavuin tuona maanantaina toimistolle. Olin päättänyt ottaa Saran tapauksen hoidettavakseni, joten minun oli syytä lopettaa puolivillaiset etsiväleikit ja suhtautua asiaan kylmäm ammattimaisesti."
Kristina Ohlsson:
Lotus blues (WSOY 2016)
Alkuteos Lotus blues 2014
Suomentajat Antti Autio ja Pekka Marjamäki
Äänikirjan lukija Aku Laitinen
Kesto 14h 33min.
Kristina Ohlssonin dekkari Lotus blues avaa asianajaja Martin Benneristä kertovan sarjan. Benner on tarinan päähenkilö, joka kertaa kokemuksiaan hotelli Grandissa freelance-toimittajalle. Kun kronologisesti etenevä kerronta muodostuu pääosin menneisyyteen sijoittuvista tapahtumista, joita Benner muistelee, on luontevaa, että tarinassa vihjaillaan ajoittain siitä, mitä tuleman pitää:
Mahdoinko jo Saran valokuvaa katsellessani aavistaa, minne tieni lopulta veisi? Vastaus on tietenkin kielteinen. Jos minulla olisi ollut pienikin aavistus tapahtumien myöhemmästä kulusta, olisin luonnollisesti vetäytynyt pois koko jutusta, kun se oli vielä mahdollista. Siinä vaiheessa olin kuitenkin autuaan tietämätön tulevista koettelemuksista ja jatkoin siksi oman hautani kaivamista.
Bennerin kertomuksista koostuu monimutkainen vyyhti, johon liittyy useita ruumiita, tuhopoltto, korruptoituneita poliisivoimia, kadonneita lapsia ja sarhamurhaepäilty, joka ehti tehdä ennen oikeudenkäyntiä itsemurhan.

Viimeksi mainittu tunnetaan nimellä Teksasin Sara. Ruotsalaissyntyinen nuori nainen päätyi aikanaan Yhdysvaltoihin au pairiksi. Pinnan alla kuitenkin kyti paljon enemmän, ja jostain syystä Sara päätyi Ruotsiin palattuaan tunnustamaan viisi surmatyötä. Saran veli Bobby kuitenkin on varma sisarensa syyttömyydestä ja pyytää Martin Benneriä selvittämään, mitä Saralle oikein tapahtui ja mihin Saran poika Mio katosi vain vähän aikaa ennen äitinsä kuolemaa.

Vastentahtoisesti lakimies Benner päätyy tutkimaan vuosien takaisia tapahtumia, ja seuraukset ovat arvaamattomat. Edes suurin asia ei ole se, että asianajaja lavastetaan syylliseksi kahteen surmaan, vaan mies kohtaa vastoinkäymisiä, joita ei osannut etukäteen lainkaan aavistaa. Juuri, kun mies luulee, ettei mikään voisi enää olla huonommin, saa hän uutisia, jotka suistavat hänen elämänsä raiteiltaan.

Monen muun tavoin en malta olla kommentoimatta Martin Benneriä, joka on sanalla sanottuna ärsyttävä. Mies rakastaa itseään (ja irtoseksiä) ja elää työtoverinsa Lucyn kanssa varsin avoimessa suhteessa - Benner itse tulkitsee suhteen niin avoimeksi, että mikään ei estä häntä vilkuilemasta muita naisia silloinkaan, kun Lucy on paikalla. Toisaalta matkan varrella mies pehmenee ja kyseenalaistaa itsekin omaa elämäntapaansa, mikä tekee hänet hieman siedettävämmäksi.

Dekkari itsessään toimii hyvin, juoni on vetävä ja tunnelma tiivistyy trillerimäiseksi, kun verkko asianajajan ympärillä kiristyy. Varsinaista vapautusta ei lukijalle tarjota lopussakaan, sillä tarina loppuu cliffhangeriin, joka lupaa, että jatkoa seuraa. Sitä onkin tarjolla sarjan kakkososassa, joka on nimeltään Mion blues. Luulenpa, että se on lähestulkoon pakko ottaa luettavaksi tai kuunneltavaksi ennemmin tai myöhemmin, siinä määrin paljon Martin Bennerin kohtalo salaperäisten vihollisvoimien puristuksessa jäi kiinnostamaan.

Ohlssonin dekkarista muualla: Kirjavinkit, Kirjasähkökäyrä, Nannan kirjakimara ja Tässä kaupungissa tuulee aina.

Kommentit

  1. Luin nämä molemmat Lotuksen ja Mion, mutta enemmän tykkään Fredrika-sarjasta ja siihen on tulossa tänä vuonna uusi kirja.

    Mukavaa vappua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Fredrika-sarja on minulle täysin vieras - pitänee tutustua!
      Kiitos samoin! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on