Siirry pääsisältöön

Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo

Talo oli kuin luonto, aina ihmistä suurempi. On vieläkin, eikä hän ole sitä enää aikoihin epäillytkään. Hän taapertaa ostoskärryynsä nojaten seuraavalle portille. Huomaa pitkäaikaisen naapurinsa vuosien takaa. Tervehtii iloisesti, mutta tämä käyttäytyy niin kuin muutkin. Ei ole näkevinään, kiiruhtaa askeleitaan. Hänen tekisi mieli huutaa suorat sanat, mutta olkoot. Voimat pitää keskittää selviytymiseen, hän ajattelee ja kaivaa pressun ja peittojen alta kärrystä suuren vesikanisterin. Se on painava. On mahdotonta nostaa sitä huulille ilman, että kallisarvoista vettä valuisi rinnuksille. Hän huitoo lähellä oleville ihmisille, mutta kukaan ei edes katso päin, saati että auttaisi.

Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Like 2019
äänikirjan lukija Jonna Järnefelt
kesto 9 t 31 min

Tuija emännöi jälleen kirjablogien naistenviikkoa. Tämänvuotisen naistenviikon avaan Hanna-Riikka Kuisman romaanilla Kerrostalo: juhlistetaan samalla Riikan nimipäivää!

Finlandia-ehdokkaana olleen romaanin keskipiste on valtava kerrostalo, joka aikanaan oli lupaus aineellisesta hyvinvoinnista, kun tehtaan työläiset saivat työpaikan ohella vuokra-asunnon uudesta kerrostalosta. Vuodet eivät kuitenkaan ole olleet talolle armollisia vaan betonibunkkeri pitää sisällään tummuutta ja ankeutta yllin kyllin. Muuta yltäkylläistä ei oikeastaan olekaan tarjolla.

Elämää kerrostalossa kuvataan usean henkilön kautta. Kokijoita on lapsesta vanhukseen ja siltä väliltä, kullakin oma asemansa niin tarinassa kuin yhteisössä, kullakin oma historiansa. Katse kohdistuu vahvasti  tähän hetkeen: tulevaisuutta ei juuri ole näkyvissä vaan useimpien kohdalla elämä on näköalatonta ja vailla vaihtoehtoja.

Romaanin kuvaama maailma on lohduton. Henkilöt ovat ajautuneet syrjään valtavirrasta ja kerrostalo muodostaa ikään kuin oman yhteiskuntansa, jota säätelevät omat lait – ja kasvoton omistaja, joka tuo pihaan aidat ja portit, taloon valvontakamerat ja vartijat. Kerrostalo on omanlaisensa vankila, josta on vaikea päästä pois. Köyhyys, päihteet ja mielenterveyden ongelmat ovat arkipäivää.

Satuttavinta romaanissa on se, miten kaukana tavallinen, hyvä arki ihmisten elämästä on. Yhteiskunta pitää kyllä huolta tiettyyn rajaan saakka mutta jättää samalla ihmiset selviämään totaalisen yksin. Romaanin henkilöt selviävät miten parhaiten taitavat, eivätkä kaikki selviä. Betoniviidakko on armoton ja raaka.

Hanna-Riikka Kuisman romaani on inhorealistinen ja tummasävyinen, valoa ei juuri ole näkyvissä. Tarinassa on runsaasti elementtejä, jotka voivat olla (ja myös ovat) totta. Yhteiskunnan eri osien eriytyminen ja syrjäytyneiden ajautuminen omiin oloihinsa, pärjäämään omillaan, ei ole mikään fiktiivinen ilmiö vaan todellisuutta. Niiltä vain on usein helppo sulkea silmänsä.

Kerrostalo on ahdistava ja silmiä avaava romaani, joka on taitavasti rakennettu ja kirjoitettu. Tarina tuo vaikuttavalla tavalla esille yksilöitä, jotka ovat ajautuneet maanpäälliseen helvettiin eivätkä löydä avaimia, joilla avata portti vapauteen.


Kerrostalosta kirjoittavat myös ainakin Airi, Tiina ja Arja.

Kommentit

  1. Tämä kiinnostaa minua, tuntuu olevan omalla tavallaan osuva kuvaus nykyajasta. Kirja jäi mieleen F-kisoista, ja äänikirjassa näkyy olevan kiinnostava ääni lukijana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä toimi äänikirjanakin hyvin (Jonna Järnefelt on mainio lukija), mutta toki vaihtuvat näkökulmat tuovat kuunteluun hieman haastetta.

      Poista
  2. Tämä oli jännittävä teos, jotain inhorealismin ja dystopian väliltä. Yksi viime vuoden parhaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ollenkaan osannut odottaa, että Kerrostalo olisi niin kiinnostava kuin lopulta oli. Tummasävyinen kyllä, mutta hyvin kiintoisa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on