Siirry pääsisältöön

Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta

"Luke oli huoneessaan, ja hän oli noussut sängyllään istumaan varmistuakseen siitä, ettei joutuisi enää palaamaan unensa kauhuihin. Hän hikoili. Kylmänä. Vangittuna. Hän ajatteli Nina Jacobsia polvistumassa sokkona ja sidottuna. Näytelmä oli repinyt Luken auki, ja siinä tyttö oli ollut: tarjonnut itseään pelastettavaksi."
Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta
(Otava 2015)
Alkuteos Fallout 2014
Suomentanut Marianna Kurtto
Otavan kirjasto 252.
427 sivua
Sadie Jonesin romaani Ehkä rakkaus oli totta kuvaa lontoolaista 1970-luvun teatterimaailmaa. Tarinan päähenkilö on Luke Kanowski, joka haluaa jättää elämänsä pikkukaupungissa taakseen ja muuttaa Lontooseen tavoitellakseen aiemmin sattumalta tapaamiaan teatterilaisia, Paulia ja Leighiä, ja elämänmuutosta. Konttorityö kotikaupungissa ja säännölliset vierailut sairaalassa asuvan äidin luona vaihtuvat roskakuskin osa-aikatyöhön ja näytelmiin.

Teatteri yhdistää Luken Nina Jacobsiin, joka saapuu näyttämölle silmät sidottuna, hauraana ja kauniina. Luke rakastuu, vaikka Nina on pian naimisissa miehen kanssa, joka on jonkinlainen julkimo ainakin teatteripiireissä. Yhden illan juttuihin tottunut mies ei kuitenkaan ole valmis luovuttamaan täydellisen hurmaantumisensa edessä, ja hänen sinnikkyytensä johtaa salasuhteeseen samalla, kun hänen uransa näytelmäkirjailijana lähtee nousuun.

Ehkä rakkaus oli totta on romaani, joka viihdyttää ja vie mukanaan. Tarina on vahva ja saa uppoutumaan nuorten teatterintekijöiden maailmaan. Rakkaus on vahva teema, mutta tässä yhteydessä en puhuisi niinkään hempeän vaaleanpunaisesta rakkaudesta vaan ennemminkin realistisesta, raadollisestakin tunteesta. Tarinan rakkaudentunteisiin sisältyy hyväksikäyttöä, hyötymistä, itsekkyyttä ja mustasukkaisuutta, ja lopulta päädyin miettimään melko paljon suomennoksen nimeä: Milloin rakkaus on totta ja milloin kuvitelmaa? Onko romanttista rakkautta onnellisine loppuineen olemassa vai lähteekö rakastumisen tunne voimakkaasti omista tarpeista? Sekä Luke että Nina tarvitsevat jotain, ainakin heitä yhdistää äidin puute: Ninan äiti hylkäsi tyttärensä varhain ja Luken äiti suljettiin mielisairaalaan poikansa ollessa vain viisivuotias. Nina tarvitsee hyväksyntää tultuaan äitinsä arvostelemaksi ja jäätyään yhä uudelleen äitinsä varjoon: hän jopa valitsee ammattinsa äitinsä vuoksi. Luke taas hyppelee sängystä toiseen, kunnes tavoittaa Ninassa jotain kaipaamaansa. Ja suhteen taustalla on Ninan avioliitto satuttavine leikkeineen.

Oman hienon lisänsä romaaniin tuo miljöö näyttämöineen. Samalla alalla työskentelevät muodostavat tiiviin yhteisön, jossa tutustutaan, mahdollisesti myös ystävystytään ja rakastutaan. Samalla kilpaillaan rooleista, työtehtävistä ja yleisöstä, jännitetään tulevaa ensi-iltaa ja odotetaan näytäntökauden loppumista. Ystävyyden teema muotoutuu vahvasti erityisesti Luken ja Paulin suhteessa, eikä rakkauden tapaan myöskään ystävyys ole vain kauneutta vaan ainakin myös mustasukkaisuutta ja pelkoa. Yksi romaanin ehdottomia vahvuuksia onkin se, että tarina ei ole siirappinen vaan hyvin elämänmakuinen valoineen ja varjoineen. Esimerkiksi vaikka Luke on henkilö, josta on helppo pitää, päätyy hän myös typerään ratkaisuun, joka ärsyttää. Henkilöidensä hapuilevaa etsimistä Sadie Jones kuvaa tarkkanäköisesti ja vivahteikkaasti.

Kirjaa on blogeissa luettu runsaasti. Arvioita löytyy esimerkiksi seuraavista blogeista: Kirjapolkuni, Kulttuuri kukoistaa, Mari A:n kirjablogi, Kaisa Reetta T., IlseläKirsin kirjanurkka, Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Reader, why did I marry him, Luetut, lukemattomat, Luettua ja Lumiomena.

Kommentit

  1. Minusta tämä oli myös vetävä kirja ja ihan eri, mitä odotin kirjan nimen ja kannen perusteella. Helposti en enää lue aamuneljään, mutta Jones sai minut tekemään senkin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan suomennettu nimi tosiaan antaa odottaa vähän muuta. :) Tarina imaisi minutkin mukaansa niin, että olin onnellinen, kun oli aikaa uppoutua kirjaan.

      Poista
  2. Tapani mukaan luin tätä itseni kautta ja löysin paljon hurjaa. Löysin paljon nuoruutta ja ihmisiä, jotka jo melkein olin unohtanut. Jones osuu minulla tiettyyn hermoon ja siinä mielessä olen varmaan melko ideaali lukija tälle teokselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On jännittävää huomata, miten kirjat saattavat osua johonkin tiettyyn kohtaan. Joskus on käynyt niinkin, että joku tarina tulee liian lähelle.

      Poista
  3. Hienosti kirjoitettu kirjasta! Kiitos linkityksestä.

    VastaaPoista
  4. Minunkin mielestäni tämä oli hyvin kirjoitettu, koukuttava ja viihdyttävä romaani. Nautin tämän lukemisesta ja henkilöistä, jotka jäävät elämään. Jotain jäin vielä kaipaamaan, mutta hyvä näinkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samansuuntaisia ajatuksia kirja minussakin herätti. Suurta jysäystä ei tullut mutta silti romaani on todella hyvä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok