Siirry pääsisältöön

Kirjaostoksilla!

Taapero nukkui huonosti yön, eikä itku ollut kaukana, kun tuo elämäni valo avasi silmänsä ammolleen kello 5.40. Väsytti armottomasti eikä mielikään ollut virkein mahdollinen. Haukotellen vein lapsen päivähoitoon ja päätin ennen työpäivän alkua käväistä kirjakaupassa, kun en eilen, virallisena Kirjan ja ruusun päivänä, ostoksille ehtinyt. 

Lähtökohdat päivälle eivät siis olleet parhaat mahdolliset. Kaupungille päästyäni huomasin, että kirjakauppa ei vielä ollutkaan auki. Kipakassa tuulessa värjötteleminen ei houkutellut, joten menin läheiseen kahvilaan odottelemaan. Päivän lehteä rauhassa lueskellessa ja kahvia siemaillessa alkoi mieliala yllättäen kääntyä nousuun, ja lopulta ihmettelin, miksei rauhallinen kahvituokio kaupungilla ole aiemmin kuulunut päiväohjelmaani edes vaikka kerran vuodessa. Ennemminkin olen kulkenut samaa rataa kotoa lapsen hoitopaikan kautta töihin ja iltapäivällä sama rata toisinpäin, joskus välissä kiireinen kauppareissu.


Kahviteltuani pääsin kirjakauppaan ja hämmennyin kirjojen keskellä niin, että unohdin, mitä kirjoja olin ajatellut etukäteen, kun pohdin ostosvaihtoehtoja. Kirjakaupan ihana myyjä suositteli Elina Hirvosen uutuutta, ja se kädessä marssin viimein kassalle, mistä sain mukaani myös tämän vuoden kaupanpäällisen, Kari Hotakaisen Kantajan.

Olen iloinen siitä, että Kirjan ja ruusun päivän kampanjaa on pidennetty kolmeen päivään. Eilen en olisi millään ehtinyt ostoksille, mutta tänään aikaa onneksi oli. Ostosterapia teki tehtävänsä ja tätä kirjoittaessani olen huomattavasti paremmalla tuulella kuin pari tuntia sitten. Kirjat sulostuttavat elämääni jälleen kerran!

Kommentit

  1. Kirjallisuus on aina yhtä ihanan hellivää, samoin kuin ne omat pienet hetket :) Ja voi, kylläpä tuo kirjoituksesi ensimmäinen virke nosti muistoja mieleen... Mutta kyllä, elämän valo se huonosti nukkuva ja liian aikaisin heräilevä lapsi silti on <3 Ihania kirjahetkiä ja valosäteilyä sinulle - ja parempiunisia öitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta: vaikka välillä riepoo, on tuo pieni ihminen niin suuri ja tärkeä osa elämää. ♥ Kiitos Katja, ihanaa valoa viikonloppuusi ja hyviä lukuhetkiä! ☺

      Poista
  2. Pienikin irtiotto normiarjesta piristää todella paljon eli kahvitteluhetkestä saa voimaa :). Mukavaa, että ehdit ostoksille kaiken kiireen ja muun keskellä. Sinä näemmä sait myös ruusun, minulta se vielä uupuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain ruusun itse asiassa jo eilen, virallisena päivänä. Se oli mukava yllätys. ☺

      Poista
  3. On ne kirjat vaan ihme tyyppejä. Pari päivää sitten, kun oli hyvin sininen päivä, niin lohduksi raahasin kirjastosta ison läjän kirjoja.

    Ostin K&R:n varjolla tyttärelleni yhden Keplo Leutokalman, jota hän on himoinnut jo viikkoa. Näin en tullut pettäneeksi lupaustani olla ostamatta itselleni vähään aikaan kirjoja. :) Tuon Hirvosen luin justiinsa. Odottelen aatoksiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoissa on tosiaan ihmeellistä voimaa.
      Minun olisi korkea aika taas ryhtyä ostolakkoon. Kummallisesti ja vaivihkaa on kotiin hiipinyt kirjoja, jotka olen ihan itse tullut ostaneeksi. Hassuja veitikoita ovat nuo kirjat, kun niin omia reittejään hiippailevat.

      Poista
  4. Teit hyvän ostoksen! Ja miten hyvä hetki aamuun!

    Minua hymyilytti tuo aamukuvauksesi, sillä niin monta kertaa poikkeaminen kirjakaupassa tai kirjastossa on tasoitellut omia kaoottisia tai väsymyksen täyttämiä päiviäni. Kirjoilla on rauhoittava vaikutus. En olisi myöskään ikinä uskonut, miten tärkeiksi ovat tulleet ne muutamat arkipäivät, jolloin mies vie lapsen hoitoon ja minä luen bussissa työmatkat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tosiaan ottaa asiaksi, että edes joskus "varastaa" itselle omaa aikaa ja käy kirjakaupassa vaikka vain haistelemassa ilmaa. Liian usein olen (muka) kamalan kiireinen ja kuljen laput silmillä työpaikan ja kodin väliä.
      Uskon, että ostokseni on hyvä. Kunpa vain ehtisin kirjan pariin pian! Hotakaisen jo luinkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii