Siirry pääsisältöön

David Nicholls: Sinä päivänä

"Juttu on niin, Em, juoksen juuri nyt sateessa takaisin retkeilymajaan - sade on täällä lämmintä, joskus jopa kuumaa, toisin kuin Lontoon sade - olin, kuten sanoin, aika kännissä ja huomasin ajattelevani sinua ja sitä että mikä sääli on ettei Em ole täällä näkemässä tätä, kokemassa tätä, ja sain kokea tämän valaistumisen hetken ja tässä se tulee.
Sinun pitäisi olla täällä minun kanssani. Intiassa."
David Nicholls: Sinä päivänä
(Otava 2012)
Alkuteos One Day 2009
Suomentanut Sauli Santikko
397 sivua
David Nichollsin romaanin Sinä päivänä keskipisteessä ovat Emma ja Dexter, jotka tapaavat Edinburghissa 15.7.1988. Ensimmäinen tapaaminen on kovin tavallinen nuorten ihmisten kohtaaminen, joka voisi jäädä sikseen. Niin ei kuitenkaan käy, vaan Emma ja Dexter ystävystyvät, vaikka heidän tiensä vievätkin eri suuntiin. Emma on älykkö, joka ajautuu hanttihommiin mutta haaveilee paremmasta. Dexter puolestaan on hulttio, josta tulee huomaamattaan tv-julkkis ja joka liitää muun julkkisjoukon kanssa yöelämässä viettäen makeaa elämää.

Romaani rakentuu siten, että Emman ja Dexterin elämänkulkua seurataan tarinassa kerran vuodessa, aina heinäkuun 15. päivä. Lukija pääsee näkemään, miten Emma ja Dexter elävät ja muuttuvat, kohtaavat ja taas eroavat kahdenkymmenen vuoden ajan. Kirjan rakenne on onnistunut, sillä jossain vaiheessa huomasin suorastaan innolla odottavani, mitä päähenkilöille on vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja missä he kulloinkin ovat.

Sinä päivänä tarjosi odottamattoman lukuelämyksen. Ennakkoon en oikein tiennyt, mitä odottaa. David Nichollsin nimi on tuttu esimerkiksi siksi, että kirjahyllyssäni majailee miehen romaani Kaikki peliin, jota en aikeistani huolimatta ole tullut lukeneeksi. Nyt kiinnostus tuota kirjahyllyni orpoa asukkia kohtaan kasvoi huomattavasti: pidän suuresti Nichollsin tyylistä. Hän kuvaa henkilöitään mukavan kepeällä tavalla ja luo ajankuvaa, joka 1980- ja 1990-luvulla nuoruuttaan eläneen on varmasti helppo tunnistaa.

Sinä päivänä -romaanin hahmoihin ei voi olla kiintymättä, vaikka Dexter on Peter Pan -syndroomasta kärsivä raivostuttava hulttio, jonka aikuistumista alkaa lopulta odottaa aika kärsimättömänä. Emmassa on jotain hyvin viehättävää, ja kummallekin huomaa toivovansa hyvää. Kevyenä liikkeelle lähtevä tarina syvenee, onnistuu koskettamaan ja jää mieleen olematta liian kosiskeleva tai imelä.

Tälle lukijalle kirja siis maistui oikein hyvin, ja niin maistui myös Ammalle, Katjalle, Liisalle ja Karoliinalle.

Romaanista on kuulemma tehty elokuva, mitä en tiennyt, ennen kuin googlasin kirjan nimeä. 50 kategoriaa -listalla kirja asettuukin siis kohtaan 3. A book that became a movie.

Elisa Kirja tarjosi tämän romaanin ystävänpäivälahjaksi, mistä olen kiitollinen. Muuten tuskin olisin kirjaa tullut lukeneeksi.

Kommentit

  1. Tämä elokuva tuli tänä vuonna telkkarista ja oli todella hyvä. Voisin lukea tämän kirjanakin. Englantilaisuus kiehtoo ehkä eniten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmi, kun en elokuvaa huomannut. Luulen, että jossain vaiheessa täytyy se katsoa.

      Poista
  2. Minäkin luin tämän pari vuotta sitten ja pidin tästä loppua lukuunottamatta paljon. Nichollsin muulle tuotannolle en ole oikein syttynyt, joku hänen teoksistaan rakensi muurin jota en ole kyennyt ylittämään. Mutta tämä oli elämys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin, että et loppuratkaisusta pitänyt. Minä aion jonain päivänä yrittää Nichollsin Kaikki peliin -romaania, kun se nyt kerran sattuu omasta hyllystä löytymään. Tämän myötä odotukset tosin ovat aika korkealla.

      Poista
  3. Jostain syystä en ole lukenut yhtäkään Nichollsia. Jään miettimään, pitäisikö asialle tehdä jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä pitäisi. :) Minut tämä ainakin yllätti myönteisesti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on