Siirry pääsisältöön

Granta 4: Seksi

"Judith Butlerin mukaan heteroseksuaalisuus on väistämättä komediaa, koska kukaan ei kykene todella täyttämään "miehiksi" ja "naisiksi" luokiteltuihin ryhmiin kohdistuvia järjettömiä odotuksia. Ehkä on täsmällisempää sanoa, että seksuaalisuus on aina komediaa: meitä rajoittavat luonnehdinnat eivät kuvaile meitä täysin osuvasti milloinkaan eivätkä missään olosuhteissa, ja vaikka nämä muiden määritelmät muodostavat osan subjektiivisista käsityksistämme (miksen voi olla juuri se homo, jona muut minua pitävät?) ne eivät luojan kiitos ole koskaan kattavia, eivät koskaan päde joka suhteessa."
(Mark Doty: Mistä ei voi kirjoittaa)
Granta 4: Seksi
(Otava 2015)
Päätoimittaja Aleksi Pöyry
240 sivua
Suomen Grantan neljännen numeron teemana on seksi - aihe, joka varmasti herättää ajatuksia ja tunteita jo ennen kirjaan tarttumista. Myönnän, että hieman epäillen teosta lähestyin, sillä pelkäsin päätyväni lukemaan kovin roiseja kuvauksia seksistä. Onneksi odotukseni eivät juuri toteutuneet vaan sain huomata, että seksiä ja seksuaalisuutta voi lähestyä hyvinkin monella tavalla. Esimerkiksi Sayaka Muratan novellia Siisti liitto leimaa seksinvastaisuus: novellin keskiössä oleva aviopari päättää pidättäytyä seksistä kokonaan. Mutta mitä tapahtuu, kun perheen perustaminen alkaa olla ajankohtaista? Tarina on mielenkiintoinen!

Grantan edellisestä numerosta poiketen tässä kokonaisuudessa on vain yksi ainoa romaanikatkelma: Eeva Rohaksen Raivo. Asetelma katkelmassa on sen verran kiinnostava, että odotan innolla Rohaksen tulevaa romaania varsinkin, kun olen pitänyt sekä hänen novellikokoelmastaan Keltaiset tyypit että romaanistaan Syvä pää.

Useita teoksen tekstejä yhdistää ajatus seksuaalisuuden moninaisuudesta. Esimerkiksi Tiitu Takalon sarjakuvassa Seksin perusteet tuodaan esille, miten tärkeä osa identiteettiä seksuaalisuus kaikessa monimuotoisuudessaan on - vaikka ilman seksiä voi elää. Timo Hännikäinen puolestaan kyseenalaistaa ajatuksia herättävästi esseessään Haluttavien valta seksuaalisen vetovoiman korostamisen merkityksen kulttuurissa, jossa sukupuoliroolit ovat hälventyneet. Chinelo Okparantan novellissa Amerikka seksuaalisuuteen vaikuttaa voimakkaasti konteksti: millaista on naisen rakastaa naista maassa, jossa rakkaudesta voi seurata vankilaa, sakkoja, kivitystä tai ruoskinta? Kiinnostavan näkökulman tarjoaa myös Chris Dennis novellissaan Näin sinun tulee tehdä, joka sijoittuu amerikkalaiseen vankilaan.

Suomen Grantan neljäs numero on onnistunut kokonaisuus, jossa pääosassa ovat novellit rinnallaan sarjakuva, essee, muistelma ja romaanikatkelma. Tekstit herättävät ajatuksia ja osoittavat, miten seksuaalisuus on elämässä läsnä koko ajan, hyvin monimuotoisena - tosin helposti myös stereotypioiden typistämänä. Väitän, että suomalaisen Grantan numeroista tämä on onnistunein, ja mielihyvin jään odottamaan seuraavaa numeroa, jonka teemana on Venäjä.

Kommentit

  1. Olipas kiinnostava kirjoitus. Jäin tosin miettimään tuota alun sitaattia. Jos heteroseksuaalisuus on väistämättä komediaa, kuten Butler kirjoittaa, niin miten siitä seuraa, että olisi täsmällisempää sanoa, että seksuaalisuus on komediaa. Ainakin heteroseksuaalisuus ja (yleinen !!!) seksuaalisuus ovat eri tavalla ja eri syistä komediallisia. No, kunhan mietiskelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän tuon alun sitaatin niin, että ei vain heteroseksuaalisuus vaan kaikki seksuaalisuus on komediaa, koska seksuaalisuuden myötä ihmiseen kohdistetaan noita järjettömiä odotuksia. En tiedä, tavoitanko täysin kirjoittajan tarkoitusta, mutta juuri siksi lainaus onkin kovin kiinnostava.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...