Siirry pääsisältöön

Kirjaostoksilla


Vaikka olen asettanut itselleni kirjanostokieltoja, oli minun pakko vastata kyllä MarikaOksan kutsuun: Oksan hyllyltä -blogin emäntä haastoi kirjabloggaajat kirjaostoksille. On totta, että kirja omassa kirjahyllyssä on kiva asia, ja minunkin hyllyssäni majailee monia kirjoja, joiden pariin haluan palata yhä uudelleen.

Jostain syystä syyskuu oli kuitenkin niin kiireinen, että ennätin kirjaostoksille vasta eilen. Marssin kotikaupunkini Suomalaiseen kirjakauppaan ostamaan kirjan, joka on itse asiassa määritelty aikakauskirjaksi. Olin jo ennen Grantan kolmannen kotimaisen numeron julkaisemista päättänyt, että ostan kappaleen itselleni täydentämään hyllystäni löytyvien aikaisempien numeroiden sarjaa. Niinpä kotikirjastossani majailee nyt aikakauskirjan erikoisnumero Parhaat suomalaiset kertojat, josta tulen blogissani varmasti myöhemmin kertomaan ajatuksiani.

Vaikka olin kirjaostokseni vakaasti päättänyt jo ennen kauppaan astumista, olin joutua ostomanian valtaan. Pitkään hypistelin esimerkiksi Jane Austenin teosta Ylpeys ja ennakkoluulo, jonka Kersti Juva on hiljattain suomentanut uudelleen ja joka on mielestäni esineenäkin tavattoman viehättävä - kuvan löytää esimerkiksi Sinisen linnan kirjastosta. Pidin kuitenkin pään kylmänä ja hoitovapaalaisen taloudelliset realiteetit mielessä ja tyydyin sijoittamaan hieman yli kaksikymmentä euroa kahteenkymmeneen tarinaan, joiden takaa löytyy esimerkiksi sellaisia suomalaisen nykykirjallisuuden nimiä kuin Sofi Oksanen, Katja Kettu, Juha Itkonen, Philip Teir, Jenni Linturi, Tuomas Kyrö ja Emmi Itäranta. Nyt vain odotan sopivaa hetkeä avata tämä uusin ostokseni!

Kommentit

  1. Tuo ostomania kuulostaa niin kovin tutulta! :D Kun sitä haluaisi kaikki kaupan kirjat.
    Minulla on juuri nyt kesken tuo Granta, mielenkiintoista kuulla sitten mitä mieltä olet kirjasta jahka ehdit siihen tarttua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Kirjoja vain haluaa, vaikka kuinka tietää varojen ja tilojen rajallisuuden. Onneksi joskus yllättää itsensäkin ja onnistuu pitämään ostovimman kurissa. :)
      Onpa kiva kuulla sitten sinun ajatuksiasi Grantasta.

      Poista
  2. Kylläpä Granta-sarja näyttää kauniilta. Ihanat värit! Minulla on vieläkin kaikki Grantat lukematta, vaikka näitä on kirjastossakin näkynyt. Julkaisun idea on todella kiinnostava, ja tuo uusimman numeron kirjoittajaryhmä on aika huikea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoituksenani on hankkia Grantoja hyllyyni sitä mukaa kuin niitä ilmestyy. Idea on hyvä ja novelleihin (sekä muihin lyhyisiin teksteihin) on kiva palata aina aika ajoin uudelleen. Uusimmalta odotan paljon!

      Poista
  3. Pitäisikin ostaa tuo Granta 3. Minulla on kaksi edellistä, tosin kakkonenkin vielä lukematta. Kiinnostava ja tervetullut julkaisu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidin kakkosesta ykköstä enemmän.
      Kiinnostava ja tervetullut julkaisu tämä suomalainen Granta tosiaan on! Vielä kun sen saisi tilata, että uusimmat numerot tulisivat automaattisesti kotiin. :)

      Poista
  4. Grantat on lukematta...ehkä joskus...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on