Siirry pääsisältöön

Gayle Forman: Jos vielä jään

"Olenko minä kuollut?
Minun täytyy tosiaan kysyä sitä itseltäni.
Olenko kuollut?
Alkuun näytti selvältä, että olen. Että tämä seison-tässä-katselemassa-osa oli vain pieni välivaihe ennen kirkasta valoa ja sitä elämä-vilisee-silmien-ohi-filmiä, joka veisi minut sinne, minne ikinä mahdankin olla menossa."
Gayle Forman: Jos vielä jään
(WSOY 2009)
Englanninkielinen alkuteos If I stay 2009
Suomentanut Ulla Selkälä
191 sivua
Jos vielä jään -romaanin päähenkilö on 17-vuotias Mia, jonka elämässä on kaikki hyvin: on ihana perhe ja poikaystävä, tyttö itse on lupaava sellisti. Sitten, eräänä lumisena päivänä, kaikki muuttuu. Mian perhe joutuu autokolariin ja yhtäkkiä Mia huomaa seuraavansa sivusta, miten häntä yritetään auttaa ja kuinka hänet kuljetetaan sairaalaan saamaan jatkohoitoa. Kun Mia makaa sairaalan teho-osastolla, kulkee hänen mielensä muistoissa ja ympäri sairaalaa. Suuri kysymys on, jatkuuko tytön elämä vai tuleeko se päättymään tehohoidosta huolimatta.

Koska suuri osa kirjan sisällöstä muodostuu takaumista, ei tarina suinkaan sijoitu vain sairaalaan, vaan siinä kuvataan tavallista nuoren ihmisen elämää. On ystävyyssuhteita, ensimmäinen poikaystävä, koulunkäyntiä, huolta tulevaisuudesta. Jos Mia pääsee arvostettuun Juilliardin musiikkiakatemiaan, on edessä muutto New Yorkiin ja ero Adamista, joka myös on muusikko. Suurten päätösten tekemisen katkaisee tavallisen päivän tragedia, joka suistaa koko elämän raiteiltaan.

Elokuisessa koulutuksessa, johon osallistuin, kirjailijat Salla Simukka ja Siri Kolu puhuivat nuortenkirjallisuudesta ja tällä hetkellä vallitsevasta ilmiöstä, "sick litistä". Jos vielä jään uppoaa sulavasti tuohon genreen, samoin kuin aiemmin lukemani nuortenkirja Tähtiin kirjoitettu virhe. Molemmissa kirjoissa sairastetaan, toisessa vakavan sairauden ja toisessa auto-onnettomuuden takia. Kummassakin kirjassa kuolema on vahvasti läsnä, vähintään nurkan takana vaanimassa. Yhteistä on myös voimakas tunteisiin vetoaminen.

Tunteisiin vetoamisessa Jos vielä jään onnistuukin, vaikka laji on vaikea, mutta muutoin jännite ei oikein säily vaan osin teoksesta jää laimea maku. Erityisesti pidin kirjassa siitä, miten se tuo esille musiikkia, ja kesken lukemisen oli pakko googlata Yo-Yo Ma, johon tarinassa toistuvasti viitataan.

Kaiken kaikkiaan romaani on sujuvasti kirjoitettu. Tarina on surullinen mutta samalla lämminhenkinen, ja uskon sen miellyttävän monia lukijoita.

Kirjasta on tehty elokuva, joka tulee Suomessa ensi-iltaan huomenna, perjantaina 5.9. Musiikki on kirjassa lähestulkoon yksi tärkeä henkilöhahmo, ja oletan sen olevan vahvasti esillä myös elokuvassa.

Jos vielä jään -kirjasta ovat kirjoittaneet myös Jassu, EmilieAnu, Rosales, Minna Jaakkola, NotkopeikkoKrista ja Noanna.

Kiitos SF Film Finlandille kirjasta ja elokuvalipuista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on