Siirry pääsisältöön

Vuosi kuvina: syyskuu

Syyskuu on ollut tähän päivään saakka kaunis. Aamuisin ja iltamyöhällä on saanut nauttia upeasta usvasta lähimaastossa, ja syksyn väriloisto on päivisin hivellyt silmiä. Aurinko on lämmittänyt niin, että parhaina päivinä on tuntunut lähes kesäiseltä!
Varhain aamulla.
Viileät yöt toivat parina aamuna pellolle pientä kuuraa, jonka nousevan auringon valo sai välkehtimään tavalla, jota en kuvaan saanut vangittua.

Syksyistä maisemaa lenkkipolun varrelta.
Ja sitten taas pari ekstrakuvaa:

Iltalenkillä auringonpaiste valaisi ja lämmitti.

Aamu-usvaa.
Viime päivinä blogini on elänyt tavanomaista hiljaisempaa eloa. Syy on ollut yksinkertaisesti se, että en ole ehtinyt kirjoittamaan lukemistani kirjoista. Yritän lähipäivinä ehtiä kirjoittamaan edes muutaman sanan romaaneista, joiden perusteella uskallan väittää, että tämä kirjasyksy on vallan hieno!
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Syksy taas yllätti kauneudellaan, kuten jokainen vuosi. (: Onneksi syysmelankolia on toistaiseksi pysynyt loitolla ja virtaa riittänyt.
    Hyvää syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Nyt on ollut todella hienoja syyssäitä, kun on ollut lämmintä ja kauniin värikästä. Sellaiset tekijät pitävät hyvin syysmelankolian loitolla. :) Toivottavasti virtaa riittää jatkossakin. Kiitos samoin!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…
8 kommenttia
Lue lisää

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…
18 kommenttia
Lue lisää

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…
4 kommenttia
Lue lisää