Siirry pääsisältöön

Sarah Waters: Yövartio

"Katonlappeessa oli palopommin korventama reikä. Pommi oli pudonnut alas höyhenpatjan päälle ja tehnyt siihen kuopan - se oli kuin haavainen sääri. Ullakolla tuntui vieläkin palaneiden ja kostuneiden höyhenten kitkerä haju."
Sarah Waters: Yövartio (Tammi 2007)
Englanninkielinen alkuteos The Night Watch 2006
Suomentanut Helene Bützow
509 sivua
Sarah Waters oli minulle tuntematon kirjailija, kunnes sattumalta tartuin hänen teokseensa Vieras kartanossa. Pidin romaanista paljon, ja se innosti minut tutustumaan kirjoittajansa muuhunkin tuotantoon. Kirjastosta löysinkin romaanin Yövartio.

Romaanin keskiössä on joukko lontoolaisia: Kay, Helen, Viv ja Duncan. Kirja alkaa vuodesta 1947, kun sota on jäänyt taakse ja on jälleenrakennuksen aika. Kay on yksin, ja Viv huomaa hänet kadulla haluten malttamattomana kohdata naisen uudelleen. Duncan on päässyt pois vankilasta ja asettunut muualle kuin isänsä luokse. Helen kärsii mustasukkaisuudesta suhteessaan tyttöystäväänsä Juliaan. Sodan arvet ovat läsnä:
Kay nousi suoraksi ja kääntyi itseinhon vallassa poispäin. "Minulle ei tapahtunut sen enempää kuin tuhansille muillekaan. Tiedätkö ketään, joka ei olisi menettänyt mitään eikä ketään. Voisin kävellä mitä tahansa Lontoon katua, ja jos ojentaisin käteni, koskettaisin heti naista tai miestä, joka menetti rakastetun, lapsen, ystävän. Mutta minä - minä en pääse sen yli, Mickey. En pääse sen yli."
Vuodesta 1947 palataan ajassa taaksepäin vuoteen 1944. On sota, joka on muuttanut kaiken toisenlaiseksi. Luokkayhteiskunta murenee, rahalla ei tee juuri mitään, kun kaikkea säännöstellään, hälytykset ovat osa jokapäiväistä arkea.
Kuinka kauan heidän piti alistua siihen, että sota pilasi kaiken? He olivat olleet kärsivällisiä jo pitkään. He olivat eläneet pimeässä. He olivat eläneet ilman suolaa, ilman tuoksuja. He olivat ravinneet itseään pienillä iloilla, esimerkiksi juustonkuorilla.
Vuodesta 1944 siirrytään vielä vuoteen 1941. Sota on alkanut ja Lontoosta on tullut tummanpuhuva, suorastaan pimeä kaupunki.

Romaanin käänteisesti kronologinen rakenne on kiinnostava. Ensimmäisessä osassa lukijan mielenkiinto herää, kun selviää, että romaanin henkilöiden menneisyydessä on tapahtunut jotain erityistä. Myöhemmissä osissa nuo alussa heränneet kysymykset saavat vastauksensa, ja samalla selviää, miten keskeiset henkilöt ovat yhteydessä toisiinsa.

Tarina onnistuu pitämään lukijan mielenkiinnon hyvin yllä. Waters kuvaa hienosti miljöötä ja tunnelmaa - samaa onnistunutta kuvausta ihastelin Vieras kartanossa -romaania lukiessani. Tuon kirjan kiehtovuuteen Yövartio ei minun mielessäni aivan yllä, mutta joka tapauksessa kirja on hyvä ja ehdottomasti lukemisen arvoinen.

Tällä romaanilla saan pitkästä aikaa yhden suorituksen Ihminen sodassa -haasteeseen ja ylenen everstiksi.

Yövartiosta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Linnea, Katja, Annika, Sanna, Laura ja Salla.

Kommentit

  1. Minulla on hakusessa kirjoja sotahaasteeseen. Hyvä tietää, että Watersilta löytyy sopiva, sillä hänen kirjansa ovat oleet jo jonkin aikaa 'pitäisi tutustua' -listallani. Aika pitkähän tämä on, mutta ilmeisesti juonessa tapahtuukin jotain. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tapahtuu, ja Waters kuvaa kiinnostavasti aikaa niin sodan jälkeen kuin sen aikana - tässä järjestyksessä. Waters on kirjailijana kiinnostavana, ja aion tutustua hänen muihinkin teoksiinsa, kunhan niitä käsiini saan.

      Poista
  2. Onnea ylennyksestä! ;)

    Tämä kirja kiinnostaa minuakin, vaikka Vieraasta kartanossa en juurikaan perustanut. Olen kuitenkin valmis antamaan Watersille uuden mahdollisuuden, ja ehkäpä se on juuri tämä kirja jossain vaiheessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Minä taas pidin kovasti Vieraasta kartanossa. Myös uutuusromaani The Paying Guests kiinnostaa, sen aion ainakin jossain vaiheessa lukea.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok