Siirry pääsisältöön

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

"Sei, tässä lentokoneen penkillä arvaan jo, että yleisin kysymys, jonka tulen seuraavan vuoden aikana kuulemaan on tämä: Miksi ihmeessä Sei Shōnagon? Miksi, herran tähden, olet kiinnostunut Heian-kaudesta?"
Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
(Otava 2014, julkaistu ensimmäisen kerran 2013)
Miki-laitoksen ensimmäinen painos
839 sivua
Mia Kankimäen teos Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin tarttui kirjakaupasta mukaani kirjan ja ruusun päivänä pikkuisena Miki-versiona. Kirjan lukeminen on vienyt aikaa, sillä olen kuljettanut sitä mukanani reissuilla, ja kotona olen lukenut muita kirjoja. Kirjakuva päivässä -haasteessa nostin juuri tämän kirjan esille, kun tehtävänä oli kuvata kesken jäänyt kirja. Siitä intouduin vihdoin lukemaan kirjan loppuun ja ihmettelin, miksi jätin kirjan lojumaan laukun pohjalle niin pitkäksi aikaa. Toisaalta kirja on sellainen, että se kestää myös lukutaukoja, sillä pohdiskelevaan ja verkkaisesti etenevään tarinaan oli helppo päästä uudelleen kiinni.

Kirjan ytimessä on kirjailijan irtiotto: vapaavuosi töistä ja uppoutuminen tuhat vuotta sitten eläneen japanilaisen hovinaisen, Sei Shōnagonin, elämään. Vapaavuotensa aikana Kankimäki matkustaa Japaniin useammin kuin kerran, käy Lontoossa, pakenee tsunamia Thaimaahan, palaa Suomeen ja päätyy lopulta Ranskaan kirjoittamaan. Vuoden aikana hän pohtii Sei Shōnagonin kirjoituksia ja yrittää löytää tietoa tuosta kauan sitten eläneestä naisesta. Samalla hän peilaa itseään tuohon naiseen ja pohtii omaa elämäänsä. Kirja tarjoaakin ilahduttavia, kauniita ja koskettavia oivalluksia elämästä.

Matkakertomuksessaan Kankimäki siteeraa useaan otteeseen japanitarta, jonka elämään hän pyrkii tutustumaan. Sei Shōnagonin ja hänen aikalaistensa kirjoitusten kautta häntä tutkivalle avautuu kuva Heian-kauden hovielämästä.
Sei, te elitte runojen kautta: teidän arkenne täyttyi säkeiden laatimisesta, siteeraamisesta ja runokirjeenvaihdosta. Runokilpailut olivat suosittuja poliittisen valtataistelun areenoja, mutta runoja laadittiin paljon myös yksityisiin tarkoituksiin, kuten kirjeisiin.
Samalla avautuu kuva menneen ajan ihmisestä. Sei Shōnagonin kirjassa, jota Kankimäki lukee ja tutkii, on listoja erilaisista asioista, ja vaikka ne on kirjoitettu kauan, kauan sitten, on niissä paljon sellaista, jonka nykyajan lukijakin voi tunnistaa:
Asioita joita ei voi verrata 
Kesä ja talvi. Yö ja päivä. Sade ja auringonpaiste. Nuoruus ja vanhuus. Henkilön nauru ja suuttumus. Musta ja valkoinen. Rakkaus ja viha. Sade ja usva.
Kun on lakannut rakastamasta jotakuta, tuntuu kuin hänestä olisi tullut toinen ihminen, vaikka hän on edelleen se sama.
Kirjassa käsitellään kiehtovalla tavalla monia asioita. Sitä lukiessa tulee pohtineeksi niin kirjallisuutta ja tiedonvälitystä kuin naisen asemaa ja feminismiä, maailman muuttumista ja samalla ihmisen muuttumattomuutta, matkustamista ja paikallaan pysymistä, oman tien etsimistä ja löytämistä. Se tarjoaa niin paljon ajatuksia ja oivalluksia, että sen pariin on hyvä palata aika ajoin uudelleen.
[SEI SHŌNAGON KIRJOITTAA]
Rankkaa syysmyrskyä seuraavana päivänä kaikki on hyvin koskettavaa.
Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin saa ihailemaan sen kirjoittajaa, joka tekee sen, mistä moni vain haaveilee: hyppää pois oravanpyörästä ja toteuttaa unelmansa. Lisäksi kirja saa kaipaamaan Japaniin. Teeseremonia kukkivien kirsikkapuiden katveessa nousi kirjan luettuani listalleni asioista, jotka haluan tässä elämässä kokea.

Mia Kankimäen kirjasta on kirjoittanut myös Sara, jonka postauksessa on ihastuttavia kuvia Japanista. Lisäksi kirjasta on kirjoittanut myös ainakin Karoliina, jonka tekstistä löytyy linkkejä moniin arvioihin.

Kommentit

  1. Täälläkin haaveillaan matkasta Japaniin ja Kankimäen kirja nostatti entisestään matkakuumetta.

    Minä niin tykästyin tässä kirjassa tuohon miki-formaattiin ja silkkipaperisivuihin. Voi onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkakuume tosiaan kohosi korkeisiin lukemiin - jälleen kerran. :)

      Miki on suloinen formaatti, ideana hauska.

      Poista
  2. Minä luin tämän alkuvuonna ja ihastuin. Tässä on samalla kertaa kepeyttä ja syvyyttä, matkakirjaa ja henkilökohtaisia tuntoja. Taittelin melkoisen määrän sivuja koirankorville, se on omalla kohdallani usein rakkaaksi muodostuvan kirjan merkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on tosiaan paljon ulottuvuuksia.
      Minä päädyin liimailemaan kirjaan kosolti pieniä muistilappuja. Tuntui, että teos antoi niin monia oivalluksia ja ajatuksia. Kankimäkihän määrittelee tärkeän kirjan niin, että siinä on paljon merkintöjä ja koirankorville taitettuja sivuja, hauskaa, että hänen kirjoittamansa kirja on juuri sellainen, johon on pakko tehdä merkintöjä - muistilapuin tai sivuja taitellen.

      Poista
  3. Minullekin kirjan parasta antia oli se kirjailijan uskallus, tai se oli niin ihailtavaa, että teki kirjasta jo pelkästään sen vuoksi nautittavan :) Toki siinä oli muutakin, ihanaa ja ärsyttävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hienoa, että joku uskaltautuu tekemään tuollaisen irtioton.
      Kirja sai minut haaveilemaan paitsi irtiotosta, myös matkasta Japaniin. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok