Siirry pääsisältöön

Anne Tyler: Kolme kesäkuun päivää

Loppumatka sujui hiljaisuuden vallitessa. Ripsen Streetillä Max ajoi autonsa taas kerran lähemmäs minun Corollaani kuin olisi ollut tarpeen ja sammutti moottorin, mutta ei tehnyt elettäkään noustakseen autosta. Käännyin katsomaan häntä. Hän tuijotti eteensä. Oli niin hiljaista, että saatoin kuulla hänen hengityksensä pihinän. ”Gail”, hän sanoi sitten, ”kun sinä sanoit, että Debbien täytyy voida luottaa Kennethiin ehdottomasti, että hänen täytyy voida ottaa todesta Kennethin jokainen sana elämänsä loppuun asti, tarkoititko sitä kirjaimellisesti?”

Anne Tyler: Kolme kesäkuun päivää
Otava 2026
alkuteos Three Days in June 2025
suomentanut Markku Päkkilä
kannen suunnittelu Kelly Blair
152 sivua

Gail Baines on eronnut vuosia sitten miehestään Maxista. Nyt hän yllättää itsensäkin eroamalla työstään, vaikka suunnitelmissa oli ennemminkin saada ylennys kuin päätyä työnhakijaksi. Samaan aikaan lähestyvät ainoan tyttären Debbien häät, ja niiden kunniaksi Max saapuu majailemaan Gailin luokse muutamaksi päiväksi.

Häävalmisteluja päsmäröi Debbien anoppi, mutta valmistelut saavat jännittävän käänteen, kun Debbie saa kuulla sulhasensa hairahduksesta. Gail ei tiedä, miten hänen pitäisi tilanteeseen suhtautua, mutta se on ainakin selvää, että Maxin ja Gailin näkemyksissä on eroavaisuutensa. Max jarruttelee, kun Gail haluaa puuttua asioihin, ja ehkäpä lukijakin asettuu Maxin kannalle ymmärtäessään vähä vähältä, mihin Debbien vanhempien avioliitto aikanaan kariutui.

Joka tapauksessa tuleva avioliittolupaus saa Gailin erityisen paljon pohtimaan elämänsä kulkua, kariutunutta liittoaan ja suhdettaan ex-mieheensä. Onhan entinen pari saanut myös ihailua osakseen siitä, miten hyvissä väleissä he ovatkaan. Mutta ehkä Gailin on tarpeen tarkastella myös omia toimiaan sen sijaan, että päätyy etsimään syitä vaikkapa kovin kiltistä tyttärensä isästä. Onhan hän työssäänkin saanut kuulla tarvitsevansa hitusen lisää sosiaalisia taitoja.

Mietin, miksi elämäni oli täynnä niin ärsyttäviä ihmisiä.

Anne Tyler käsittelee romaanissaan hyvin arkisesti perhesuhteita ja päähenkilönsä mielenliikkeitä. Arkisuuden ja sujuvasanaisuuden yhdistelmä antaa mainiosti tilaa lukijan omille pohdinnoille ja oivalluksille, ja kaiken kruunaa lämmin huumori, joka ei anna armoa myöskään – tai varsinkaan – Gailille. Kun lukija nauraa Gailille, hän saattaa samalla päätyä hieman punastellen nauramaan itselleen, ja sehän ei ole ollenkaan hassumpaa.

Helmet 2026 -lukuhaaste: 4. Kirja on Otavan kirjaston kirjalistalla. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virve Sammalkorpi: Sinkkuleikki

Olisin voinut tyytyä varastamaan makupaloja elämääni aloittamalla uuden rajoja rikkovan harrastuksen, keskittymällä eläinsuojelutyöhön tai juoksemalla vieraissa aina Villen poissa ollessa. Olin kuitenkin niin kyllästynyt lintuhäkkiini, etten halunnut vain nuolla elämänsuolaa. Halusin purra, ahmia, niellä ja hotkia. Olin muuttunut kanarialinnusta korppikotkaksi. Ville ei kuitenkaan nähnyt muutosta. Hänelle olin edelleen kultaista tukkaa soljella niskassa pitävä perusnainen. Kurvit kunnossa ja päässä kosolti tervettä järkeä. Kuriton vain soveliaisuuden rajoissa. Niinpä päätökseni oli hänelle sokki. Virve Sammalkorpi: Sinkkuleikki Karisto 1999 kansi Pirita Syrjänen 199 sivua Virve Sammalkorven esikoisromaani Sinkkuleikki  oli minulle ilmestymisensä aikoihin elämys. Muistan, miten uppouduin romaaniin ja luin sen useamman kerran, koska jokin viihdyttävässä romaanissa vetosi minuun niin voimakkaasti. Sinkkuleikki  on sittemmin kulkenut mukanani muutosta toiseen ja löytänyt aina paik...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...