Siirry pääsisältöön

Pauliina Vanhatalo: Pitkä valotusaika

"Aarni oli rajannut kuvan valmiiksi. Nyt hän odotti enää että jotakin tapahtuisi: että kuva-alalle lentäisi lintu, tuuli nostaisi voimakkaampia aaltoja, valo taittuisi ja antaisi syyn painaa laukaisinta."

Pauliina Vanhatalo:
Pitkä valotusaika
(Tammi 2015)
224 sivua

Kun luin Pauliina Vanhatalon Keskivaikea vuosi -teoksen, nousi monessa kohtaa esiin tämä pari vuotta sitten julkaistu romaani, Pitkä valotusaika. Moni romaania suositteli ja se jäi mieleni lukulistalle pyörimään. Hyvä, että jäi, sillä tarina on kiehtova ja siihen oli mukavaa uppoutua.

Päähenkilö on Aarni, jolla ei suju kovin hyvin. Elämä 1960-luvun Oulussa ei tunnu tarjoavan tulevaisuudentoivoa vaan ajatukset keskittyvät siihen, miten koulun voisi räjäyttää. Kun äiti ohjaa Aarnin töihin valokuvausliikkeeseen, ei tilanne alkuun näytä juuri kirkastuvan. Mutta kun Aarni vähitellen pääsee uppoutumaan valokuvauksen maailmaan, saa elämä uutta sisältöä ja lopulta valokuvaus ohjaa miehen koko elämää.

Kuvat ja kuvaaminen ovat romaanissa merkittävässä asemassa. Kuvaustekniikka muuttuu ja kehittyy, ja se välittyy myös tarinasta, joka ulottuu 1960-luvulta nykyaikaan. Tarinan kuvallisuutta korostavat kauniisti joidenkin lukujen alusta löytyvät kuvatiedot.
Ikkuna, 1971.
© Aarni Koskiaava
Yhteydenotot ja hintatiedustelut:
Valokuva-agentuuri Photosviakreeta
Merkittävässä asemassa on myös päähenkilö, Aarni, josta Vanhatalo luo moninaisen ja vivahteikkaan kuvan. Pitkä valotusaika on psykologisesti onnistunut kuvaus miehestä, joka ponnistaa isättömyydestä kohti taiteilijaelämää, hankkii perheen ja onnistuu elämässään ainakin yli omien odotustensa - ja kantaa mukanaan taakkoja, joita onnistumisetkaan eivät harteilta pudota.

Pauliina Vanhatalo on taitava kirjoittaja, joka asettaa sanansa kauniisti. Pitkä valotusaika jää hehkumaan mieleen kirkkaan kuulaana. Vaikka alkuun Aarnin hahmo ei oikein sympatiaa herätä, huomaan jossain vaiheessa asettuneeni hänen puolelleen ja toivovani hänelle hyvää. Taitavasti romaani rakentaa elämästä kirpeänhaikean kuvan, jota katselee mielellään.

Kirjasta ovat bloganneet myös ainakin Katja, Paula, Kaisa ja Omppu.

Helmet 2017: 29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia.

Kommentit

  1. Hieno kirja. Minulle kirja on vielä siitäkin tärkeä, että kansikuvassa on valokuva entisen kotikaupungin Oulun vanhasta sillasta ja Aarnihan oli miettimässä pahoja tekoja siinä Lyseon kulmilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansi on minusta kovin viehättävä, vaikken tienoota tunnistanutkaan. Arvaan, että tunnistaminen tekee kannesta vielä vaikuttavamman.

      Poista
  2. Tämä on ollut yksi lempiromaaneistani - pitäisikin lukea se uudestaan! Itsekin pidän valokuvauksesta, kuten Aarni, ja pidin myös kirjan psykologisesta kuvauksesta ja Vanhatalon kirjoitustyylistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainitsemístasi asioista pidän minäkin. Mieleenpainuva romaani.

      Poista
  3. Ihanaa, että pidit tästä! Minusta tämä oli vuoden 2015 parhaita kirjoja ja edelleen hyvin mieleenpainuva lukukokemus. Olen ostanut tämän omaan hyllyynkin ja Syksyn lehden tavoin voisin hyvinkin lukea uudestaan.

    VastaaPoista
  4. Voi ihana muistutus tästä ihanasta kirjasta ja sen tunnelmasta! Kiva kun bloggasit tästä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on