Siirry pääsisältöön

Milla Ollikainen: Pirunkuru

Miksi juuri hän eikä toinen mies? Miksi juuri silloin? Miksi ajoneuvo oli juuri siinä, juuri niin päin? Miksi sade tiheni juuri silloin? Toinen mies ei lakkaa koskaan kysymästä.Kivikeot ovat niin valtavia, että mittasuhteet vääristyvät. Kun onnettomuus tapahtuu, se näyttää leikiltä. Niin kuin taivaasta voisi pian ilmaantua pullean lapsen sormi, joka painaisi auton oikein päin, nostaisi miehen takaisin ohjaamoon ja työntäisi uudelleen vauhtiin.
Milla Ollikainen:
Pirunkuru
Like 2015
250 sivua
Äänikirjan lukija Anna Saksman
Kesto 5 t 15 min

Milla Ollikaisen Lappiin sijoittuvia dekkareita olen kuullut monen kehuneen, ja niinpä Storytelin kirjahyllyyn klikkautui kuin itsestään Pirunkuru. Vasta myöhemmin tajusin, että teos on trilogian viimeinen osa, eli aika hassusta kohdasta aloitin Ollikaisen tuotantoon tutustumisen. Pahemmin en sen kuitenkaan huomannut lukukokemusta haittavaan, vaan Pirunkuru tuntui toimivan vallan mainiosti myös itsenäisenä osana.

Tarinan päähenkilöitä ovat lappilainen poliisi Juhani Vuontisjärvi ja muualta muuttanut toimittajaharjoittelija Krisse, jotka päätyvät selvittämään tunturista löytyvän miehen kuolemaa. Miksi miehen leski valehtelee? Miksi miehen kotona on kokoelma kiviä? Entä miten toinen kuolontapaus liittyy ensimmäiseen? Vai liittyykö? Ja onko käynnistymässä olevassa kaivoshankkeessa jotain hämärää?

Monenlaisia kysymyksiä on siis ilmassa, ja tapahtumia dekkarissa riittää. Äänikirjaa kuunnellessa huomasin, etten ihan täysin pysynyt menossa mukana, mutta ehkäpä siihen oli syynä enimmäkseen oma hajamielisyys. Kuunnellessani pysähdyin kyllä moneen otteeseen ihastelemaan hyvää tunnelmaa, jossa on selkeä lappilaisvivahde. Se puolestaan saa kaipaamaan tunturimaisemiin.

Milla Ollikaisen dekkarista muualla: Kirsin kirjanurkka, Oksan hyllyltäKirjasähkökäyrä ja Kirjakontti.

Keski-kirjastojen lukuhaaste: 35. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Lappiin.
Helmet 2019: 7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt.

Kommentit

  1. Kiitos Jonna. Ollikaisen trilogia on erittäin hyvä. Tykkäsin siitä nimiä ja miljöötä myöten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsin tuosta lappilaismeiningistä sen verran, että voisin trilogian muitakin osia lukea, vaikka väärästä päästä nyt aloitinkin. :)

      Poista
  2. Minäkin taisin lukea tästä sarjasta vain tämän viimeisen osan. Anna Saksman on suosikkilukijoitani, voisin ehkä kuunnella nyt koko sarjan kun se on saanut hyvän "äänen".

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...