Siirry pääsisältöön

Eveliina Talvitie: Vanha nainen tanssii

(Pirkko) Lahti on yksi niistä aktiivisista, kukkahattuisiksi parjatuista tädeistä, joiden ansiosta konsertti- ja teatterisalit täyttyvät. Täti, kuten vanha nainenkin, pitäisi käsitteenä valloittaa, ottaa haltuun, nostaa arvoon, joka sille kuuluu sillä tädit ovat tärkeitä, sen lisäksi että he pitävät taide- ja kulttuuri-instituutioita hengissä, he ovat niitä, jotka ratikassa useimmiten kuiskaavat ystävällisesti, anteeksi suupielessäsi on hammastahnaa tai anteeksi, mekkosi vetoketju on puoliselkään asti auki. Tädit ovat kaikkien hyväksyvää syliä kaipaavien aikuisten lasten ystäviä. Jos tätiyttä rienataan, tätiys tukahtuu ja maailma muuttuu entistä kylmemmäksi paikaksi.

Eveliina Talvitie: Vanha nainen tanssii
Into 2020
valokuvat Jyri Pitkänen
Leena Pasasen kuvat Mattia Valentini
kansi ja taitto Emmi Kyytsönen
191 sivua

Aika usein tuntuu siltä, että ikääntyminen ja varsinkin vanhenevat naiset siivotaan mielellään pois tieltä pyörimästä. Siksi onkin ilahduttavaa löytää kirja, joka on omistettu ikääntyneille naisille: Eveliina Talvitien Vanha nainen tanssii ylistää ikääntymistä ja nimenomaan naista, joka vanhenee.

Talvitie on haastatellut kirjaansa useita naisia näiden suhteesta ikääntymiseen. Lisäksi kirjailija puhuu ikääntymisestä itse. Hän on vahvasti läsnä ja kuvailee havaintojaan tavatessaan esimerkiksi Ann Selinin, Anu Sinisalon, Pirkko Arstilan ja Seela Sellan. Haastatellut piirtyvät esiin mukavan läsnä olevalla tavalla, ja jokaisella heistä on sanottavaa siitä, mitä on olla ei enää niin nuori nainen. 

Haastatellut eivät tanssimalla tanssi vaan kertovat ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Talvitie lainaakin teoksensa alussa kanadalaista kirjailijaa Margaret Laurencea (1926–1987), jolle tanssi on elämän metafora. Samankaltaisena metaforana tanssi esiintyy myös Talvitien teoksessa. Talvitien haastattelemat 11 naista ovat vahvasti elossa iästä riippumatta, viisikymppisestä yli kahdeksankymppiseen.

Haastattelujen välillä ja välillä lomassa on Talvitien kannanottoja ja näkemyksiä. Ote on feministinen hyvällä tavalla: kirjassa ei saarnata mutta muistutetaan, että sukupuolella on edelleen väliä. Ja koska sillä on väliä, olisi hyvä, jos kirjaan tarttuisivat muutkin kuin vanhat tai ihan pian vanhenevat naiset.

Kommentit

  1. Minä pidin tästä tosi paljon. On mielestäni ihan kulttuuriteko tuoda tässä ajassa vanhoja naisia valokeilaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Ihanaa, kun vanhenemisesta puhutaan avoimesti. Kaikkihan me ikäännymme. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostetta...