Siirry pääsisältöön

Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon – taukokulttuurin elvytysopas

Taukokulttuuri tarkoittaa työyhteisön kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja, jotka koskevat taukojen viettämistä. Taukokulttuuri on kuin lista näkymättömiä sääntöjä, joita kukaan ei koskaan pue sanoiksi mutta jotka tuntuvat ja näkyvät toiminnassa vahvasti. Työyhteisön on hyvä pysähtyä ajoittain pohtimaan omaa taukokulttuuriaan ja uudistaa sitä, jos tarvetta ilmenee.

Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon
– taukokulttuurin elvytysopas
Tuuma 2021
kansi Janne Hiltunen
128 sivua

Aivotutkija Minna Huotilainen muistuttaa taukojen pitämisen merkityksestä teoksessaan Aivosi tarvitsevat tauon – taukokulttuurin elvytysopas. Tutkijana Huotilainen lähestyy aihettaan vakuuttavasti tutkimuksen ja tieteen kautta. Hän perustelee monin tavoin sitä, miksi taukoja on hyvä pitää – tai oikeastaan, miksi taukojen pitäminen on suorastaan välttämätöntä.

Teen tietotyötä ja olen viime aikoina joutunut paljonkin pohtimaan sitä, miten työtäni rytmitän. Kantapään kautta olen todennut, että tuntikausien paahtaminen koneen ääressä ei ole järkevää. Jossakin vaiheessa ajatukset puuroutuvat ja ahdistun, koska en saakaan aikaiseksi kaikkea, mitä olin ajatellut. Taukojen pitäminen olisi tehostanut työtäni ja antanut voimia pitkälle iltapäivään – työn imussa totuudet vain tuppaavat unohtumaan.

Minna Huotilainen muistuttaa kirjassaan siitä, miten tärkeää työn tauottaminen on. Luovuudella on mahdollisuus kukoistaa, kun aivot saavat välillä levätä, ja työuupumus pysyy todennäköisemmin etäämmällä. Tauot vaikuttavat myönteisesti myös työpaikan ilmapiiriin ja työntekijän pitkäkestoiseen hyvinvointiin.

Huotilainen tuo kirjassaan esille myös sitä, miten tuhoisa työpaikan kulttuuri voi olla taukojen ja ylipäätään hyvinvoinnin kannalta. Merkitystä on sillä, miten taukoihin suhtaudutaan tai minkälaisia työaikaan ja fyysisiin tiloihin liittyviä mahdollisuuksia taukoiluun tarjotaan.

Aivosi tarvitsevat tauon on hyvin jäsennelty ja selkeä opas, jonka toivoisin päätyvän erityisesti työpaikkojen esihenkilöiden luettavaksi. Opas on kyllä tarpeen muillekin – erityisesti etätyössä työntekijän omat päätökset korostuvat. Huotilainen perustelee työn tauottamisen tärkeyttä monipuolisesti tutkimuksin ja käytännön esimerkein.

Kommentit

  1. Tärkeä aihepiiri, josta ei kannata luistella. Työn tauottaminen on todella tärkeä aihe. Olen seurannut mieheni tekemää etätyötä. Hän saattaa istua monta tuntia pöydän ääressä pitämättä taukoa. Aivojen pitäisi välillä levätä, eikä tuijottaa koko ajan tietokonetta.
    Minä lähden koiran kanssa tunniksi lenkille ulos kuntopolulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Ihan kauhistuttaa välillä, mitä aivoilleni teenkään, kun tauot meinaavat unohtua. Yritän kyllä ryhdistäytyä asiassa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok