Siirry pääsisältöön

Leena Majander-Reenpää: Kirjatyttö – Kustantajaelämää (Siltala 2021)

Tyttären poikaystävä katselee kotimme kirjahyllyä ja kysyy montako kirjaa olen kustantanut. Nuorelle insinöörille lukumäärä olisi konkreettinen kuvaus elämäntyöstäni. Laskuharjoituksen jälkeen arvelen allekirjoittaneeni toistakymmentä tuhatta uuden kirjan kustannussopimusta ja moninkertaisen määrän sopimuksia uusituista laitoksista, pokkareista ja antologiateksteistä. Oletko lukenut ne kaikki, hän kysyy. Ei, en ole, mutta tuhansia kyllä. Jokaista valmistunutta kirjaa olen punninnut kädessäni. Ehkä viidenneksestä olen erityisen ylpeä, toista viidennestä vähän häpeän ja loput lienevät ihan kelpo kirjoja.
Leena Majander-Reenpää: Kirjatyttö –Kustantajaelämää
Siltala 2021
400 sivua
äänikirjan lukija Cécile Orblin
kesto 20 t 34 min

Leena Majander-Reenpää palaa muistelmateoksessaan Kirjatyttö – Kustantajaelämää vuosiinsa kirja-alan ammattilaisena. Lapsuuden kirjarakkaudesta kasvaa monipuolinen ja monivaiheinen ura, joka vie Otavan markkinointiassistentin työstä kustannusjohtajaksi samaan yritykseen. Työ Otavalla päättyy melkoisen ikävissä merkeissä, mutta WSOY kutsuu kustantajakseen naisen, josta on tullut rautainen alan ammattilainen.

Työelämä päättyy aiemmin kuin oli tarkoitus. Siitä huolimatta Majander-Reenpää ehtii vuosikymmenten ajan seurata kirja-alan murrosta ja tutustua moneen merkittävään kirjallisuushenkilöömme. 

Alkuun tuntuu, että kerronta vilisee nimiä. Uusia nimiä vilisee yksi toisensa perään ja samoin tapahtumat tuntuvat etenevän aika nopeaan tahtiin. En ole varma, rauhoittuuko rytmi vai totunko kerrontaan. Joka tapauksessa myöhemmin eteneminen ei tunnu enää liian rivakalta vaan sopivan eloisalta.

Kerrottavaa Majander-Reenpäällä totisesti riittää. Hän on ollut monessa mukana ja tarjoaa lukijalle kiinnostavia anekdootteja siitä, mitä kirja-alan kulisseissa tapahtuu. Hän tuo esille kokemuksiaan myös siitä, millaista on olla naisena bisneksessä – ei todellakaan aina helppoa – ja miten yksityiselämä nivoutuu yhteen työn kanssa.

Pidän Leena Majander-Reenpään sävystä. Asiat eivät ole aina menneet kauniisti mutta ilkeilyyn kerronnassa ei sorruta. Pidän myös siitä, miten Kirjatyttö palauttaa mieleen kirjallisuuden kannalta merkittäviä tapahtumia ja sitä myöten myös lähihistoriaamme. 

Pidän siitäkin, että omaelämäkerta rakentuu teemojen eikä kronologian varaan. Ja miten hauskaa olikaan äänikirjaa kuunnellessa tajuta lukujen otsikoiden intertekstuaalisuus. Lukijaystävällisesti otsikoiden kirjat on listattu teoksen loppuun.

Kirjatyttö on kiinnostava teos kirja-alasta, yritysmaailmasta, työnteosta, perhe-elämästä ja suomalaisuudesta. Elämäkerrassa on hymyilyttäviä hetkiä ja haikeutta. Niinhän elämässäkin on.

Kommentit

  1. Tämän kirjan voisi kyllä lukea. Varmasti paljon mielenkiintoista asiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On todella mielenkiintoista asiaa. Kustannusalalla on tapahtunut paljon myllerrystä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii