Siirry pääsisältöön

Kristiina Markkanen & Leena Virtanen: Wivi & Hanna

1920-luvulla alkoi Wivin ja Hannan yhteisen elämän tärkein vuosikymmen, jolloin he panivat tosissaan tuulemaan niin Säynätsalossa kuin yksityiselämässäänkin. Wivi muutti Kulosaareen, mutta hän ei todellakaan jättänyt Jyväskylää taakseen. Wivi ja Hanna ryhtyivät yhdessä kehittämään Säynätsalon tehdasyhteisöä, matkustelivat Euroopassa ja viettivät kesiä huviloillaan Keski-Suomessa. 1920-luku oli monella tapaa heidän ominta ja vapainta aikaansa.

Kristiina Markkanen & Leena Virtanen: Wivi ja Hanna –
arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet
Atena 2021
kansi Laura Noponen
taitto Ville Lähteenmäki 
298 sivua

Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen tietokirja Wivi ja Hanna tarkastelee kiehtovan moniulotteisesti Wivi Lönnin ja Hanna Parviaisen elämää. Kaksoiselämänkerta nostaa valokeilaan Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin ja ensimmäisen naiskauppaneuvoksen niin yhdessä kuin erikseen.

Wivi Lönn (1872–1966) on varmasti monelle tuttu, niin laajalti hänen kädenjälkeään on suomalaisessa arkkitehtuurissa yhä edelleen nähtävissä. Keski-Suomessa vaikuttanut Hanna Parviainen (1874–1938) sen sijaan on suurelle yleisölle vieraampi, kuten kirjan kirjoittajat esipuheessaan toteavatkin. Onkin hienoa ja tarpeellista, että molempien elämää ja uraa on saatu kansien väliin taltioitua.

Sekä arkkitehti että yrittäjä olivat lähes nelikymppisiä tavatessaan toisensa 1910-luvun alussa. Kohtaaminen muutti heidän elämänsä, ja he tekivät töitä, lomailivat ja matkustivat yhdessä aina Hanna Parviaisen kuolemaan saakka. Tätä kaikkea Markkanen ja Virtanen teoksessaan kuvaavat, ja samalla he rakentavat elävää kuvaa 1900-luvun alkupuolen Suomesta.

Wivi ja Hanna on jaettu neljään osaan. "Heitä ei pysäytä mikään" -aloitusosa kuvaa arkkitehdin kasvua Tampereella ja kauppiaan tyttären kasvua Jyväskylässä. Kakkososassa "Unelmien aika" kertoo Lönnin ja Parviaisen kohtaamisesta ja yhteisestä elämästä niin Jyväskylässä kuin Tampereella. "Matkat" kuvaa intohimoisten matkailijoiden ulkomaanmatkoja ja viimeinen osa "Vauhti hiipuu" kuvaa viimeisiä vuosikymmeniä: Hannalle 1930-luku on erityisen raskas ja Wivi puolestaan elää viimeiset vuosikymmenensä ilman rakkainta ystäväänsä.

Kuvassa Wivi Lönn. Taustalla häämöttää Lönnin suunnittelema Puistokoulu Jyväskylässä.

Kaksoiselämäkerta rakentaa elävän ja moninaisen kuvan naisista, jotka löysivät toisensa ja ovat merkittävä osa suomalaista historiaa. Kirjan kirjoittajat suhtautuvat aiheeseensa kunnioittaen ja välttävät tarpeettomia spekulaatioita. He keskittyvät olennaiseen ja siihen, mistä tietoa on – esimerkiksi naisten välisen suhteen luonteesta ei ole faktoja tarjolla. Selvää kuitenkin on, että sekä Wivi että Hanna olivat itsellisiä naisia, jotka rikkoivat lasikattoja ja elivät omassa ajassaan tavalla, joka ei ehkä ollut aivan tavallisin. Heidän elämäntarinansa peilautuu siten myös yhteiskunnallisiin oloihin ja naisen asemaan ja on siten ajatuksia herättävää historian kuvausta. Suuresti jäi mietityttämään esimerkiksi Hannan asema ja kohtalo yrityksen johdossa.

Wivi ja Hanna on taitavasti kirjoitettu teos, joka pitää mielenkiinnon yllä alusta loppuun saakka. Kirja on myös esineenä kaunis: kuvitus elävöittää kerrontaa ja Ville Lähteenmäen taitto on ilmava ja silmää miellyttävä. Laadukas kokonaisuus on tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas, mitä en ihmettele lainkaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii