1920-luvulla alkoi Wivin ja Hannan yhteisen elämän tärkein vuosikymmen, jolloin he panivat tosissaan tuulemaan niin Säynätsalossa kuin yksityiselämässäänkin. Wivi muutti Kulosaareen, mutta hän ei todellakaan jättänyt Jyväskylää taakseen. Wivi ja Hanna ryhtyivät yhdessä kehittämään Säynätsalon tehdasyhteisöä, matkustelivat Euroopassa ja viettivät kesiä huviloillaan Keski-Suomessa. 1920-luku oli monella tapaa heidän ominta ja vapainta aikaansa.
Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen tietokirja Wivi ja Hanna tarkastelee kiehtovan moniulotteisesti Wivi Lönnin ja Hanna Parviaisen elämää. Kaksoiselämänkerta nostaa valokeilaan Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin ja ensimmäisen naiskauppaneuvoksen niin yhdessä kuin erikseen.
Wivi Lönn (1872–1966) on varmasti monelle tuttu, niin laajalti hänen kädenjälkeään on suomalaisessa arkkitehtuurissa yhä edelleen nähtävissä. Keski-Suomessa vaikuttanut Hanna Parviainen (1874–1938) sen sijaan on suurelle yleisölle vieraampi, kuten kirjan kirjoittajat esipuheessaan toteavatkin. Onkin hienoa ja tarpeellista, että molempien elämää ja uraa on saatu kansien väliin taltioitua.
Sekä arkkitehti että yrittäjä olivat lähes nelikymppisiä tavatessaan toisensa 1910-luvun alussa. Kohtaaminen muutti heidän elämänsä, ja he tekivät töitä, lomailivat ja matkustivat yhdessä aina Hanna Parviaisen kuolemaan saakka. Tätä kaikkea Markkanen ja Virtanen teoksessaan kuvaavat, ja samalla he rakentavat elävää kuvaa 1900-luvun alkupuolen Suomesta.
Wivi ja Hanna on jaettu neljään osaan. "Heitä ei pysäytä mikään" -aloitusosa kuvaa arkkitehdin kasvua Tampereella ja kauppiaan tyttären kasvua Jyväskylässä. Kakkososassa "Unelmien aika" kertoo Lönnin ja Parviaisen kohtaamisesta ja yhteisestä elämästä niin Jyväskylässä kuin Tampereella. "Matkat" kuvaa intohimoisten matkailijoiden ulkomaanmatkoja ja viimeinen osa "Vauhti hiipuu" kuvaa viimeisiä vuosikymmeniä: Hannalle 1930-luku on erityisen raskas ja Wivi puolestaan elää viimeiset vuosikymmenensä ilman rakkainta ystäväänsä.
Kaksoiselämäkerta rakentaa elävän ja moninaisen kuvan naisista, jotka löysivät toisensa ja ovat merkittävä osa suomalaista historiaa. Kirjan kirjoittajat suhtautuvat aiheeseensa kunnioittaen ja välttävät tarpeettomia spekulaatioita. He keskittyvät olennaiseen ja siihen, mistä tietoa on – esimerkiksi naisten välisen suhteen luonteesta ei ole faktoja tarjolla. Selvää kuitenkin on, että sekä Wivi että Hanna olivat itsellisiä naisia, jotka rikkoivat lasikattoja ja elivät omassa ajassaan tavalla, joka ei ehkä ollut aivan tavallisin. Heidän elämäntarinansa peilautuu siten myös yhteiskunnallisiin oloihin ja naisen asemaan ja on siten ajatuksia herättävää historian kuvausta. Suuresti jäi mietityttämään esimerkiksi Hannan asema ja kohtalo yrityksen johdossa.
Wivi ja Hanna on taitavasti kirjoitettu teos, joka pitää mielenkiinnon yllä alusta loppuun saakka. Kirja on myös esineenä kaunis: kuvitus elävöittää kerrontaa ja Ville Lähteenmäen taitto on ilmava ja silmää miellyttävä. Laadukas kokonaisuus on tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas, mitä en ihmettele lainkaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.