Siirry pääsisältöön

Ursula Mursu: Myrtti ja noitatukka

Tämä meri ei ollut niin kuin se, joka ympäröi huvipuiston laituria. Se toinen meri kohisi ja pärski ja kimalteli auringossa. Tämä meri oli rauhallinen ja lempeä kuin uni. Tämä meri silitti rantahiekkaa hellästi, niin kuin vauvan tukkaa silitetään. Se oli kuin mustaa silkkiä, jonka pinnalle joku oli roiskinut hopeista vesiväriä.

Ursula Mursu: Myrtti ja noitatukka
Kumma 2021
kuvitus Apila Pepita
141 sivua

Myrtti on lapsi, joka pääsee 8-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi huvipuistoon. Retki Riemulaiturille muuttuu kuitenkin odottamattomaksi seikkailuksi, kun kummitusjunan vaunu viekin Myrtin maapallon sisäpuolelle Kuuilmaan. Siellä odottaa totutusta poikkeava maailma, missä kuu paistaa alati. Noitiin voi törmätä tämän tästä ja kaikki on kovin jännittävää.

Onneksi Myrtti ei kuitenkaan ole keskellä kaikkea uutta ja outoa yksin. Hänen seuranaan ovat muurahaiskarhupehmo Fuuga ja juuri henkiin herännyt muovidino Hirmu. Silti Myrtti ei voi olla kaipaamatta isäänsä ja Tuuve-tätiään. Jälkimmäinenhän hänet Riemulaiturille vei, mutta nyt tätiä ei näy missään.

Myrtillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä ystävineen tutkimaan uutta maailmaa. Matkallaan hän kohtaa uusia tuttavuuksia, ja viimein arvoitukset alkavat selvitä.

Törmäsin Myrttiin myös Helsingin kirjamessuilla.

Luimme kahdeksanvuotiaan lapseni kanssa Myrtti-kirjaa iltaisin, ja pidimme molemmat tästä ihastuttavasta lastensadusta paljon. Kahdeksanvuotias innostui erilaisista hahmoista, joita tarina marssitti esille – erityisesti eräs astioita pessyt lohikäärme sai aikaan kikatusta. Lasta mietitytti paljon noitatukka, johon kirjan nimessäkin viitataan: "Voiko sellainen kasvaa kenelle tahansa? No ei kai, kun pitää olla noita."

Minä pidin paljon tarinan lempeästä ja elävästä kerronnasta. Hahmoja on rakennettu sillä tavoin mukavan väljästi, että heidän sukupuolensa ja niihin liittyvät tiukat rooliodotukset eivät vie tilaa. Isän "vanha nimi jäi pieneksi" ja monien hahmojen nimet ovat neutraaleja, mille tahansa sukupuolelle sopivia. Myrtin ja noitatukan yleisilme on lämpimän suvaitseva, ja sellaisia tarinoita me tähän maailmaan tarvitsemme.

Kerronnassa käytetty sanasto on ihastuttavan monipuolista ja kauniisti kuvailevaa. Apila Pepitan kuvitus on onnistunut, ja kahdeksanvuotias odotti usein innolla pääsevänsä tutkimaan seuraavaa kuvaa.

Myrtti ja noitatukka on Kuuilma-sarjan avausosa. Jatkoa on siis odotettavissa, ja innolla sitä odottavat meillä sekä lapsi että äiti.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii