Tämä meri ei ollut niin kuin se, joka ympäröi huvipuiston laituria. Se toinen meri kohisi ja pärski ja kimalteli auringossa. Tämä meri oli rauhallinen ja lempeä kuin uni. Tämä meri silitti rantahiekkaa hellästi, niin kuin vauvan tukkaa silitetään. Se oli kuin mustaa silkkiä, jonka pinnalle joku oli roiskinut hopeista vesiväriä.
Myrtti on lapsi, joka pääsee 8-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi huvipuistoon. Retki Riemulaiturille muuttuu kuitenkin odottamattomaksi seikkailuksi, kun kummitusjunan vaunu viekin Myrtin maapallon sisäpuolelle Kuuilmaan. Siellä odottaa totutusta poikkeava maailma, missä kuu paistaa alati. Noitiin voi törmätä tämän tästä ja kaikki on kovin jännittävää.
Onneksi Myrtti ei kuitenkaan ole keskellä kaikkea uutta ja outoa yksin. Hänen seuranaan ovat muurahaiskarhupehmo Fuuga ja juuri henkiin herännyt muovidino Hirmu. Silti Myrtti ei voi olla kaipaamatta isäänsä ja Tuuve-tätiään. Jälkimmäinenhän hänet Riemulaiturille vei, mutta nyt tätiä ei näy missään.
Myrtillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä ystävineen tutkimaan uutta maailmaa. Matkallaan hän kohtaa uusia tuttavuuksia, ja viimein arvoitukset alkavat selvitä.
Luimme kahdeksanvuotiaan lapseni kanssa Myrtti-kirjaa iltaisin, ja pidimme molemmat tästä ihastuttavasta lastensadusta paljon. Kahdeksanvuotias innostui erilaisista hahmoista, joita tarina marssitti esille – erityisesti eräs astioita pessyt lohikäärme sai aikaan kikatusta. Lasta mietitytti paljon noitatukka, johon kirjan nimessäkin viitataan: "Voiko sellainen kasvaa kenelle tahansa? No ei kai, kun pitää olla noita."
Minä pidin paljon tarinan lempeästä ja elävästä kerronnasta. Hahmoja on rakennettu sillä tavoin mukavan väljästi, että heidän sukupuolensa ja niihin liittyvät tiukat rooliodotukset eivät vie tilaa. Isän "vanha nimi jäi pieneksi" ja monien hahmojen nimet ovat neutraaleja, mille tahansa sukupuolelle sopivia. Myrtin ja noitatukan yleisilme on lämpimän suvaitseva, ja sellaisia tarinoita me tähän maailmaan tarvitsemme.
Kerronnassa käytetty sanasto on ihastuttavan monipuolista ja kauniisti kuvailevaa. Apila Pepitan kuvitus on onnistunut, ja kahdeksanvuotias odotti usein innolla pääsevänsä tutkimaan seuraavaa kuvaa.
Myrtti ja noitatukka on Kuuilma-sarjan avausosa. Jatkoa on siis odotettavissa, ja innolla sitä odottavat meillä sekä lapsi että äiti.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!