Siirry pääsisältöön

Brit Bennett: Mikä meidät erottaa

Oliko Stella jo silloin alkanut muuttua? Ei, muutos seurasi myöhemmin. Siihen aikaan, ainakin vielä aluksi, Stella oli yhä sama vanha itsensä. Työssään pikkutarkka sisko pinosi sileitä tyynyliinoja hiljaa, kun taas Desireella oli tapana ajautua iltarientoja suunnittelevien juoruilevien pesulatyttöjen seuraan. Stella laski tarkasti jokaisen heidän tienaamansa pennosen, nukkui hänen vieressään ja näki yhä vielä toisinaan painajaisia, joista Desiree herätti siskonsa hellästi töytäillen.

Brit Bennett: Mikä meidät erottaa
Tammi 2021
alkuteos The Vanishing Half 2020
suomentanut Maria Lyytinen
kannen suunnittelu Lauren Peters-Collaer
409 sivua
äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn

Identtiset kaksoset syntyvät 1930-luvulla ja huomaavat varttuessaan, miten ihonväri vaikuttaa elämään. Louisianalaisessa pikkukaupungissa valta on valkoihoisilla, ja valkoiset miehet päättävät esimerkiksi siitä, että kaksoset joutuvat elämään ilman isäänsä.

Stella ja Desiree saavat tarpeekseen ja lähtevät New Orleansiin. Sieltä Stella katoaa jäljettömiin. Desiree puolestaan jättää väkivaltaisen miehensä ja palaa sinne, mistä lähtikin. Mukanaan Desireella on tummaihoinen tytär Jude, jota kiusataan ihonvärin vuoksi.

Samaan aikaan Stella elää valkoisen naisen elämää. Hänellä on valkoihoinen puoliso ja vaalea tytär, ja syntyperänsä salatakseen Stella on katkaissut kaikki siteet menneisyyteensä.

Salaisuudet eivät kuitenkaan pysy salaisuuksina loputtomiin. Stella ja Desiree kohtaavat viimein, ja on aika katsoa silmiin menneisyyttä, mennyttä ja nykyhetkeä. Olennainen kysymys on, kuka kukin on ja mikä ihmisestä tekee sen, mitä hän on. Oman taustan kohtaaminen ja identiteetin pohtiminen on tärkeää myös kaksosten tyttärille, Judelle ja Kennedylle. Omalla tavallaan minuuttaan rakentaa uudelleen myös Reese, Juden puoliso, joka on transsukupuolinen.

Mikä meidät erottaa on vaikuttava sukupolviromaani, joka tarkastelee monin tavoin minuutta ja sitä, miten valintojen vaikutukset kantavat pitkälle. Teos avaa elämäntarinoiden kautta kuvaavalla tavalla rasismia ja myös syrjittyjen yhteisöjen sisäistä syrjintää. 

Bennettin luomat henkilöt ovat kiinnostavia ja moniulotteisia. Erityisesti minua jäi mietityttämään Stella, joka on valmis tekemään kaikkensa pitääkseen kulissinsa pystyssä: hänen määrittelemisensä pelkästään valehtelijaksi ja oman edun tavoittelijaksi olisi liiallista yksinkertaistamista.

Vaikka romaani kattaa vuosikymmenten ajanjakson ja sisältää suuria teemoja, se pysyy koossa hyvin. Äänikirjanakin tarina toimii mainiosti.

Muualla: Kirja vieköön!

Kommentit

  1. Tämä oli hieno romaani mm. siitä, miten rasismi vaikutti ihmisten valintoihin. Hyvä ajankuva, pidin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella. Erityisesti jäi. mietityttämään se, mistä erilaisuus syntyy ja miten rasismi vaikuttaa. Paljon tarjoaa ajateltavaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii