Siirry pääsisältöön

Akwaeke Emezi: Vivek Ojin kuolema

Kuvassa on toinenkin poika. Hänen nimensä on Osita. Hän on yhtä pitkä kuin Vivek mutta leveäharteisempi, ja hänen ihonsa on syvältä kaivetun saven värinen. Hän on Maryn ja Ekenen lapsi, ja hänen silmänsä ovat kapeat viirut ja huulensa uskomattoman täyteläiset. Tässä kuvassa hänen kasvonsa ovat jäykistyneet synkkään ja säikähtäneeseen ilmeeseen. Hän odottaa kädet puuskassa ja leukaperät kireinä jotain, mitä ei pysty ennakoimaan.

Akwaeke Emezi:
Vivek Ojin kuolema
Kosmos 2021
alkuteos The Death of Vivek Oji 2020
suomentanut Sari Karhulahti
236 sivua

Nigerialaisessa kylässä elää nuorukainen nimeltä Vivek Oji. Tai oikeammin pitäisi puhua imperfektissä: eli. Sillä jo tarinan alussa tiedetään, että hän on kuollut. Samana päivänä, kun Vivek kuoli, poltettiin tori, ja samana päivänä Vivekin vanhempien maailma suistui raiteiltaan.

Romaani kerii takaumien kautta esille sitä, mistä oli kysymys. Miksi Vivekin äiti löysi poikansa omalta pihaltaan ja miksi Vivek oli ennen kuolemaansa allapäin? Erityisesti äitiä pojan kohtalo kalvaa lakkaamatta. Kysymyksiä on paljon, vastauksia vähän tai ei lainkaan. Pahinta on, että joku tuntuu tietävän jotain mutta ei halua kertoa, ja äidin on pakko saada tietää, mitä tapahtui.

Tarinan päähenkilö on Vivek, mutta hänen olemustaan on vaikea tavoittaa. Hän piirtyy esiin pääasiassa muiden kautta, ja se käsitys, mikä muilla Vivekistä on, on vain varjo todellisuudesta. Olennainen kysymys onkin, kuka Vivekin lopulta tuntee. Entä kuka on valmis todella näkemään hänet sellaisena kuin hän on? Vivek esittää hyvin olennaisen kysymyksen:

Onko ihminen ylipäätään olemassa, ellei kukaan näe häntä?

Vivek Ojin kuolema käsittelee suuria kysymyksiä, jotka kietoutuvat muun muassa seksuaalisuuteen, identiteettiin, erilaisuuteen, vanhemmuuteen ja syyllisyyteen. Isoja teemoja käsitellään taitavasti, ja romaani on paitsi ehyt, myös ällistyttävän voimakkaasti mukanaan vievä. Yksittäisen ihmisen kohtalo laajenee koskettamaan laajempia joukkoja: voisiko olla joskus niin, että erilaisuus olisi hyväksyttävää eikä sitä tarvitsisi väkivallan pelossa peittää?

Akwaeke Emezin romaani on vaikuttava lukuelämys. Nigerialainen miljöö herää romaanin sivuilla eloon ja taitavasti Emezi kuvaa myös sitä jännitteistä yhteiskuntaa, jossa henkilöt elävät. Hieno, ajatuksia herättävä romaani.

Vivekin tarinasta muualla: Mummo matkalla, Helmi KekkonenKartanon kruunaamaton lukija ja Kirjavinkit.

Keski-kirjastojen lukuhaaste: 1. Vuonna 2021 julkaistu kirja.

Kommentit

  1. Tämä oli piristävä ja positiivisesti massasta poikkeava, erilainen ja koskettava teos, joten Emezin jatkotuotantoa jää odottamaan suurella mielenkiinnolla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Ihastelen sitä, miten taitavasti ja empaattisesti Emezi aihettaan käsittelee.

      Poista
  2. Tämän voisi lukea! Nigerialaista kirjallisuutta ei tule liiaksi luettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tosiaan tule, pitäisikin enemmän perehtyä nigerialaiseen ja ylipäätään afrikkalaiseen kirjallisuuteen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok