Siirry pääsisältöön

Elly Griffiths: Maan alla

Tunnelin lattialla on siisti maakeko, epäilemättä poran nostama. Liitusoran seasta erottuu jotain, mikä kiiltelee pimeydessä liituakin valkeampana. Ruth kumartuu katsomaan. Hän erottaa luut heti ihmisluiksi. Yksi näyttää sääriluun varrelta, toinen reisiluulta. Hän ottaa valokuvan ja ryhtyy luonnostelemaan kuvaa vihkoon. Hän on melkein unohtanut olevansa maan alla.

Elly Griffiths: Maan alla
Tammi 2021
kansi Markko Taina
alkuteos The Chalk Pit
suomentanut Anna Kangasmaa
äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
kesto 11 t 11 min

Maan alla on Elly Griffithsin Ruth Galloway -dekkarisarjan yhdeksäs osa. Kymmeneskin osa, Musta enkeli, tekee suomennettuna tuloaan: se julkaistaan syyskuussa 2021. Sarjan aiemmista dekkareista olen lukenut kahdeksatta lukuun ottamatta kaikki – Siniviittainen nainen on epähuomiossa jäänyt lukematta. Eipä yhden osan jääminen väliin isommin kuitenkaan vaivannut, vaan hyvin juonta pystyi seuraamaan ilmankin.

Maan alla vie nimensä mukaisesti maan alle, kun Norwichin alla risteilevistä kaivoskäytävistä löydetään luita. Ensimmäinen johtopäätös on, että luut ovat päätyneet löytöpaikkaansa aikoja sitten, mutta sitten selviää, että näin ei olekaan. Löydös onkin varsin tuoretta alkuperää ja niinpä Ruth päätyy jälleen yhteistyöhön komisario Nelsonin kanssa. Kaksikon täytyy selvittää, mistä luut ovat peräisin ja miten asunnottomat, jotka majailevat kaivoskäytävissä, liittyvät löytöön.

Yksi asunnoton katoaa, ja kaksi taivasalla majailevaa menettää henkensä. Ennen kuolemaansa molemmat ovat halunneet selvittää, mihin heidän ystävänsä on päätynyt, joten ei tarvita erikoisia hoksottimia tajuamaan, että asioiden välillä on oltava yhteys. Ja kun katoamisia tapahtuu lisää yllättävän lähellä, alkaa poliisilla olla kiire. Siinä sivussa Ruthilla tietysti myös.

Aiemmin muistan välillä vähän ärsyyntyneeni Ruth Galloway -sarjan äärellä, mutta nyt tuntuu, että isompia karikoita ei ole tarjolla. Ei ärsyttävää vaikeaan tilanteeseen hankkiutumista eikä muutakaan sellaista, mikä hermostuttaisi. Tosin Ruthin ja muiden naisten määrittely kerta toisensa jälkeen akselilla hoikka–pyöreä on vähän tympeää, kuten myös Ruthin jatkuvat laihdutusyritykset. 

Juoni kuitenkin toimii tällä kertaa oikein hyvin ja siihen tapaan, että äänikirjamuodossakin käänteissä on mahdollista pysyä perillä. Pidän myös siitä, että Ruthin ja komisario Nelsonin vähän jämähtäneisiin väleihin löytyi tällä kertaa uutta ruutia. Jonkinlaista raikastumista on tainnut Galloway-sarjassa tapahtua, ja hyvä niin.

Maan alla -dekkaria käsitellään ainakin seuraavissa blogeissa: Kirjarouvan elämääKirjasähkökäyrä, Kirjamuuri ja Luetut.net.

Kommentit

  1. Minä tykkään kovasti tästä sarjasta! Juuri eilen tuli ahmaistua Käärmeen kirous ja seuraava osa on jo aloitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavan leppoisaa rikostutkintaa sarja kyllä tarjoaa. Ja kyllähän Ruthin ja Nelsonin välit kiinnostavat. :)

      Poista
  2. Ensimmäisen Griffithsin dekkarin luettuani, huomasin että minä tykästyin juonen verkkaiseen etenemiseen ja Ruthiin. Olin tosi "täpinöissäni" saatuani yhtä aikaa muistaakseni viisi ensimmäistä osaa tästä sarjasta luettavakseni. Ihana, että näitä on vielä muutama suomentamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarjassa on kyllä mukavan leppoisa meininki. En ihan viehäty mistään verta ja suolenpätkiä -menosta, joten Ruthin edesottamukset sopivat hyvin jännityksen kaipuuseen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on