Siirry pääsisältöön

Kesään sopivia romaaneja perijättäristä

Sitten näin jo kahvilan, taivaan kiitos. Se odotti tutulla paikallaan kuin turvasatama: en muistanut koskaan ilahtuneeni sen näkemisestä yhtä paljon. Paluu Carrawenin rannalle ei ollut milloinkaan tuntunut yhtä tervetulleelta vaihtelulta. Helpotukseen sekoittui kuitenkin myös huolta, kun käännyin pienelle parkkipaikalle kahvilan takana. En ollut vieläkään kunnolla sisäistänyt kaikkea: että omistin kahvilan eikä Jo enää ollut täällä. (Lucy Diamond: Rantakahvila)

Lucy Diamond: Rantakahvila
Otava 2021
alkuteos The Beach Café 2011
suomentanut Eeva Parviainen
äänikirjan lukija Maija Lang
kesto 13 t 49 min

Frida Skybäck: Kirjakauppa Thamesin varrella
WSOY 2021
alkuteos Bokhandeln på Riverside Drive 2018
480 sivua

Sattumoisin tartuin samoihin aikoihin kahteen hyvänmieliseen romaaniin, joiden lähtökohdat liippaavat läheltä toisiaan. Lucy Diamondin Rantakahvilan päähenkilö Evie Flynn perii Jo-tädiltään yllättäen rantakahvilan. Frida Skybäckin Kirjakauppa Thamesin varrella -romaanin päähenkilö Charlotte taas perii tuntemattomaksi jääneeltä Sara-tädiltään lontoolaisen kirjakaupan. 

Molempien naisten elämä luonnollisesti mullistuu täysin, vaikka kumpikin ajattelee aluksi hankkiutua eroon uudesta omistuksestaan ja jatkaa elämäänsä entiseen tapaan: Charlotten elämä on Ruotsissa ja takana on juuri kivulias toipuminen puolison yllättävästä menehtymisestä; Evie taas ajattelee jatkavansa pätkätyöläisen elämää Oxfordissa järkevän Matthew'n puolisona. 

No, ei ole mikään järisyttävä juonipaljastus kertoa, että kumpikin päätyy luopumaan myyntiaikeistaan ja ottamaan haasteen vastaan: sekä rantakahvilan että kirjakaupan toiminnot täytyy saada kuntoon, jotta yritystoiminnasta tulee kannattavaa ja tätien perinnöt saavat jatkaa elämäänsä. 

Sekä Evie että Charlotte kohtaavat uusia tuttavuuksia, joiden joukosta löytyy joku, joka saa sydämen sykkimään hieman nopeammin. Molemmat myös kohtaavat vastahankaa ja vastoinkäymisiä, mutta myös onnellisia tuulahduksia. Juonenkulku on kummassakin teoksessa pääpiirteissään ennalta arvattava, tosin Skybäckin teokseen on sivujuonteena lisätty kertomus menneisyydestä ja Charlotten salaperäisestä taustasta, mikä tuo teokseen vähän erilaista vivahdetta verrattuna Diamondin teokseen, joka pysyy tiukasti nykyajassa ja jossa Jo-täti tulee esille lähinnä Evien muistojen kautta.

Martinique silitti varovasti yhteen nojatuoliin unohtunutta Joyce Carol Oatesin Blondia ja tyrkkäsi sen sitten oikeaan paikkaan Louisa-hyllyssä. Vaikka hän yritti pysyä positiivisena, hän ei voinut olla miettimättä huolestuneena, mitä Charlotte kirjakaupasta ajattelisi. Itse hän oli aina pitänyt Riversidea yhtenä Lontoon kauneimmista paikoista. Hän rakasti sen hurmaavaa 1900-luvun alun sisustusta: tummasta puusta käsin veistettyjä listoja, massiivista lankkulattiaa, vanhaa avotakkaa ja sen vihreää marmorireunusta ja myymälän upeaa näkymää eli Thamesin, mutta hän näki myös sen kaikki puutteet. (Frida Skybäck: Kirjakauppa Thamesin varrella)

Sekä Rantakahvila että Kirjakauppa Thamesin varrella ovat molemmat oikein hyviä valintoja kesäiseksi rantaseuraksi tai riippumattokaveriksi. Kummassakin on lempeä, kesään oivasti sopiva tunnelma, jos toki jälkimmäinen teos on hieman ensin mainittua tummasävyisempi. Molemmissa kerronta etenee sujuvasti, ja erityisesti Diamondin romaani on hyvinkin sujuvaa luettavaa. Skybäckin kerronta on melko laveaa mutta toimivaa sekin.

Frida Skybäckin romaanissa yhdistyvät kiehtovalla tavalla kirjat ja Lontoo, joten niistä viehättyvän kannattaa teokseen tarttua. Diamondin teoksessa taas kahvila asettuu cornwallilaiselle rannalle, joten sellaisesta miljööstä ilahtuvan on hyvä ottaa Rantakahvila luettavakseen. Ja toki molempien romaanien romanttinen twisti on myös oiva lisä sellaista kaipaavalle.

Kirjakauppa Thamesin varrella on luettu ainakin näissä blogeissa: Kirja vieköön! ja Kirjasähkökäyrä. Minna puolestaan on lukenut Rantakahvilan jo vuosia ennen suomennoksen ilmestymistä.

Helmet-lukuhaasteessa Rantakahvila asettuu kohtaan 6. Kirja kertoo rakkaudesta, ja Keski-kirjastojen lukuhaasteessa Kirjakauppa Thamesin varrella kuittaa kohdan 20. Kirjassa esiintyy kirjakauppias.

Kommentit

  1. Ehkä kommenttini jäi jonnekin matkalle... Totesin, että Kirjakauppa Thamesin varrella oli minusta superviihdyttävä, mutta Rantakahvila minulle liiankin kepeä ja ehkä vähän tylsä. Toivottelen ihanaa juhannusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle taas Rantakahvila toimi hieman kirjakaupparomaania paremmin. Ehkä jossain toisessa hetkessä olisi ollut toisin.
      Kiitos, ja ihanaa juhannusta myös sinulle!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii