Meri oli sarjamurhaajista kyltymättömin. Se otti uhrinsa epäröimättä, ahnehti ne sisuksiinsa vain vaatiakseen leppymättömänä seuraavaa lahjaa. He naarasivat niitä joka vuosi, veden ikuiseen uneen peittelemiä ruumiita, mutta tällä kertaa Marlowe oli varma, että kuolemasta oli vastuussa ihmiskäsi.
Seychellien saarivaltio sijaitsee keskellä Intian valtamerta, ja ensimmäisenä siitä tulee mieleen leppoisa valkohiekkainen ranta, jota palmut reunustavat. Sellainen unelmien matkakohde, josta sopii haaveilla mutta tuskinpa sinne koskaan tulee lähdettyä.
Pimeyden paratiisin jälkeen mielikuva saattaakin sitten olla vähän toisenlainen. Pinnan alla on monenlaista voodoosta ja taikauskosta rahan- ja vallanhimoon ja väistyneen diktaattorin hiljaiseen lankojen vetelyyn. Vera Vala ravistelee mielikuvaa unelmasaaresta kunnolla, ja Storytelin tiedotteessa kirjailija kertookin ajatuksen trilleristä syntyneen, kun lomaparatiisi avautui hänelle uudella tavalla. Vala asui perheineen Seychelleillä ja näki kulttuuria viikkomatkailijaa syvemmin.
Pimeyden paratiisin keskiössä on suomalaissyntyinen Sara, joka muuttaa Seychelleille miehensä Carlon kanssa. Italialaispuoliso suhtautuu vähättelevästi vaimonsa pelkoihin, jotka juontavat aiemmin tapahtuneesta, mutta ennen pitkää miehenkin on myönnettävä, että jotain on tekeillä.
Tarinan nykyhetkessä jotain on todellakin tapahtunut – merestä on löydetty ruumis – ja menneisyydessä edetään askel askeleelta käänteentekevään hetkeen, jolloin rikos tapahtuu. Vielä kauempana menneisyydessä avataan sitä, mitä unelmasaarella tapahtui neljännesvuosisata sitten, kun ruotsalaisopiskelija Ingrid menehtyi epäselvissä olosuhteissa. Olennainen kysymys on, miten Ingrid on kytköksissä tarinaan nykyhetkeen, tai onko. Nykyhetkessä rikosta tutkii komisario Marlowe, lähimenneisyydessä Sara saa outoja viestejä ja yrittää sopeutua saarelle, jota ei tunne kodikseen. Viimein koko vyyhti avautuu, ja selvitettävää siinä riittääkin.
Pimeyden paratiisi on jännittävä ja hyvin otteessaan pitävä dekkari. Se sekoittaa onnistuneesti uskoa perinteisiin ja nykyaikaa. Pintaliito ja rahanhimo kohtaavat voodoon – tai paikalliseen tapaan gris-girs'n – ja menneisyys kietoutuu nykyisyyteen. Kesäisen dekkarinälän täytteeksi Pimeyden paratiisi tarjoaa maukasta evästä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!