Siirry pääsisältöön

Ragnar Jónasson: Pimeys

Ensitöikseen hän etsi käsiinsä kuolemantapausta koskevan raportin. Nuori nainen oli löydetty menehtyneenä pimeänä talviaamuna Reykjanesin niemimaalta, Vatnsleysinrannan kivikkoisesta rantavedestä. Siitä oli noin vuosi, ja koko juttu oli paljolti unohdettu. Edes tuoreeltaan kuolema ei ollut herättänyt median huomiota. Se oli tietysti tullut uutisoiduksi, mutta toimittajat olivat olleet kiireisiä muiden aiheiden paarissa eivätkä olleet jääneet seuraamaan asioiden kulkua.

Ragnar Jónasson: Pimeys
Tammi 2021
alkuteos Dimma 2015
suomentanut Vilja-Tuulia Huotarinen
238 sivua

Pimeys on poliisi Hulda Hermannsdóttirista kertovan sarjan avausosa. Kiintoisaa on, että Ragnar Jónassonin luoma sarja kulkee ajassa taaksepäin: Pimeydessä Hulda on kuusikymppinen ja sarjan toinen osa, Saari, sijoittuu kymmenen vuotta varhaisempaan aikaan. Kolmas osa Sumu sijoittuu aikaan, jolloin Hulda on nelikymppinen.

Tässä avausosassa Huldan työ Reykjavíkin poliisin palveluksessa on päättymässä. Eläkkeelle ei tarvitsisi vielä jäädä mutta nuoremmille on ilmeisesti tehtävä tilaa. Vastentahtoisesti Hulda lupaa jättäytyä töistä pois mutta vaatii saada viimeisenä tehtävänään tutkia kadonneen turvapaikanhakijan tapausta. Hulda epäilee, että Elenan kuolema tulkittiin liian pikaisesti itsemurhaksi ja että tapauksessa on jotain hämärää.

Pian Hulda saakin epäilyksilleen vahvistusta. Vaikuttaa siltä, että nuoremmilla kollegoilla on enemmän intoa saada tutkimuksia päätökseen kuin todella paneutua tapauksiin – ainakin, jos tutkittavana on maahanmuuttajaan liittyvä tapaus. Kritiikkiä poliisin toimia kohtaan ei katsota hyvällä, ja kaiken kaikkiaan Hulda jää työssään varsin yksin.

Jossain määrin siinä, miten yksin Hulda työssään jää, lienee kysymys selvästä ikärasismista. Naista ollaan työntämässä töistä pois, eikä hänen työskentelytapansa aina kohtaa hedelmällisesti nuoremman polven kanssa. Taustalla lienee myös sukupuolisyrjintää: miespomolla on jo valmiiksi mietittynä Huldan seuraaja, joka on luonnollisesti mies.

Toisaalta Hulda ei ehkä ole työtoverina hirvittävän helposti lähestyttävä. Siinä, miten Jónasson on rakentanut päähahmostaan moniulotteisen ja myös rosoisen, on jotain hyvin kiinnostavaa. Hulda on vahva nainen, joka tietää, mitä haluaa, eikä hänen hahmonsa todellakaan ole yhdellä kirjalla selväksi kaluttu. Niinpä mielenkiinnolla odotan, minkälaisia ulottuvuuksia sarjan seuraavat osat Huldan hahmoon tuovat.

Dekkarin kerronta on varsin suoraviivaista, vailla tarpeettomia rönsyjä. Tunnelma on tummasävyinen ja hyvin islantilaiseen maisemaansa sopiva. Juonenkulku toimii hyvin ja imaisee lopussa suorastaan järisyttävällä tavalla mukaansa. Kaiken kaikkiaan Hulda-sarjan avausosa on senlaatuinen, että jään innolla odottamaan sarjan jatkoa. 

Helmet 2021: 36. Kirjassa liikutaan ajassa.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok