Siirry pääsisältöön

Ragnar Jónasson: Pimeys

Ensitöikseen hän etsi käsiinsä kuolemantapausta koskevan raportin. Nuori nainen oli löydetty menehtyneenä pimeänä talviaamuna Reykjanesin niemimaalta, Vatnsleysinrannan kivikkoisesta rantavedestä. Siitä oli noin vuosi, ja koko juttu oli paljolti unohdettu. Edes tuoreeltaan kuolema ei ollut herättänyt median huomiota. Se oli tietysti tullut uutisoiduksi, mutta toimittajat olivat olleet kiireisiä muiden aiheiden paarissa eivätkä olleet jääneet seuraamaan asioiden kulkua.

Ragnar Jónasson: Pimeys
Tammi 2021
alkuteos Dimma 2015
suomentanut Vilja-Tuulia Huotarinen
238 sivua

Pimeys on poliisi Hulda Hermannsdóttirista kertovan sarjan avausosa. Kiintoisaa on, että Ragnar Jónassonin luoma sarja kulkee ajassa taaksepäin: Pimeydessä Hulda on kuusikymppinen ja sarjan toinen osa, Saari, sijoittuu kymmenen vuotta varhaisempaan aikaan. Kolmas osa Sumu sijoittuu aikaan, jolloin Hulda on nelikymppinen.

Tässä avausosassa Huldan työ Reykjavíkin poliisin palveluksessa on päättymässä. Eläkkeelle ei tarvitsisi vielä jäädä mutta nuoremmille on ilmeisesti tehtävä tilaa. Vastentahtoisesti Hulda lupaa jättäytyä töistä pois mutta vaatii saada viimeisenä tehtävänään tutkia kadonneen turvapaikanhakijan tapausta. Hulda epäilee, että Elenan kuolema tulkittiin liian pikaisesti itsemurhaksi ja että tapauksessa on jotain hämärää.

Pian Hulda saakin epäilyksilleen vahvistusta. Vaikuttaa siltä, että nuoremmilla kollegoilla on enemmän intoa saada tutkimuksia päätökseen kuin todella paneutua tapauksiin – ainakin, jos tutkittavana on maahanmuuttajaan liittyvä tapaus. Kritiikkiä poliisin toimia kohtaan ei katsota hyvällä, ja kaiken kaikkiaan Hulda jää työssään varsin yksin.

Jossain määrin siinä, miten yksin Hulda työssään jää, lienee kysymys selvästä ikärasismista. Naista ollaan työntämässä töistä pois, eikä hänen työskentelytapansa aina kohtaa hedelmällisesti nuoremman polven kanssa. Taustalla lienee myös sukupuolisyrjintää: miespomolla on jo valmiiksi mietittynä Huldan seuraaja, joka on luonnollisesti mies.

Toisaalta Hulda ei ehkä ole työtoverina hirvittävän helposti lähestyttävä. Siinä, miten Jónasson on rakentanut päähahmostaan moniulotteisen ja myös rosoisen, on jotain hyvin kiinnostavaa. Hulda on vahva nainen, joka tietää, mitä haluaa, eikä hänen hahmonsa todellakaan ole yhdellä kirjalla selväksi kaluttu. Niinpä mielenkiinnolla odotan, minkälaisia ulottuvuuksia sarjan seuraavat osat Huldan hahmoon tuovat.

Dekkarin kerronta on varsin suoraviivaista, vailla tarpeettomia rönsyjä. Tunnelma on tummasävyinen ja hyvin islantilaiseen maisemaansa sopiva. Juonenkulku toimii hyvin ja imaisee lopussa suorastaan järisyttävällä tavalla mukaansa. Kaiken kaikkiaan Hulda-sarjan avausosa on senlaatuinen, että jään innolla odottamaan sarjan jatkoa. 

Helmet 2021: 36. Kirjassa liikutaan ajassa.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii