Siirry pääsisältöön

Ragnar Jónasson: Pimeys

Ensitöikseen hän etsi käsiinsä kuolemantapausta koskevan raportin. Nuori nainen oli löydetty menehtyneenä pimeänä talviaamuna Reykjanesin niemimaalta, Vatnsleysinrannan kivikkoisesta rantavedestä. Siitä oli noin vuosi, ja koko juttu oli paljolti unohdettu. Edes tuoreeltaan kuolema ei ollut herättänyt median huomiota. Se oli tietysti tullut uutisoiduksi, mutta toimittajat olivat olleet kiireisiä muiden aiheiden paarissa eivätkä olleet jääneet seuraamaan asioiden kulkua.

Ragnar Jónasson: Pimeys
Tammi 2021
alkuteos Dimma 2015
suomentanut Vilja-Tuulia Huotarinen
238 sivua

Pimeys on poliisi Hulda Hermannsdóttirista kertovan sarjan avausosa. Kiintoisaa on, että Ragnar Jónassonin luoma sarja kulkee ajassa taaksepäin: Pimeydessä Hulda on kuusikymppinen ja sarjan toinen osa, Saari, sijoittuu kymmenen vuotta varhaisempaan aikaan. Kolmas osa Sumu sijoittuu aikaan, jolloin Hulda on nelikymppinen.

Tässä avausosassa Huldan työ Reykjavíkin poliisin palveluksessa on päättymässä. Eläkkeelle ei tarvitsisi vielä jäädä mutta nuoremmille on ilmeisesti tehtävä tilaa. Vastentahtoisesti Hulda lupaa jättäytyä töistä pois mutta vaatii saada viimeisenä tehtävänään tutkia kadonneen turvapaikanhakijan tapausta. Hulda epäilee, että Elenan kuolema tulkittiin liian pikaisesti itsemurhaksi ja että tapauksessa on jotain hämärää.

Pian Hulda saakin epäilyksilleen vahvistusta. Vaikuttaa siltä, että nuoremmilla kollegoilla on enemmän intoa saada tutkimuksia päätökseen kuin todella paneutua tapauksiin – ainakin, jos tutkittavana on maahanmuuttajaan liittyvä tapaus. Kritiikkiä poliisin toimia kohtaan ei katsota hyvällä, ja kaiken kaikkiaan Hulda jää työssään varsin yksin.

Jossain määrin siinä, miten yksin Hulda työssään jää, lienee kysymys selvästä ikärasismista. Naista ollaan työntämässä töistä pois, eikä hänen työskentelytapansa aina kohtaa hedelmällisesti nuoremman polven kanssa. Taustalla lienee myös sukupuolisyrjintää: miespomolla on jo valmiiksi mietittynä Huldan seuraaja, joka on luonnollisesti mies.

Toisaalta Hulda ei ehkä ole työtoverina hirvittävän helposti lähestyttävä. Siinä, miten Jónasson on rakentanut päähahmostaan moniulotteisen ja myös rosoisen, on jotain hyvin kiinnostavaa. Hulda on vahva nainen, joka tietää, mitä haluaa, eikä hänen hahmonsa todellakaan ole yhdellä kirjalla selväksi kaluttu. Niinpä mielenkiinnolla odotan, minkälaisia ulottuvuuksia sarjan seuraavat osat Huldan hahmoon tuovat.

Dekkarin kerronta on varsin suoraviivaista, vailla tarpeettomia rönsyjä. Tunnelma on tummasävyinen ja hyvin islantilaiseen maisemaansa sopiva. Juonenkulku toimii hyvin ja imaisee lopussa suorastaan järisyttävällä tavalla mukaansa. Kaiken kaikkiaan Hulda-sarjan avausosa on senlaatuinen, että jään innolla odottamaan sarjan jatkoa. 

Helmet 2021: 36. Kirjassa liikutaan ajassa.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on