Siirry pääsisältöön

Satu Pihlaja: Valinnan paikka

Valinnan vapaus on askarruttanut pitkään filosofeja, psykologeja, kulttuurintutkijoita ja nykyisin myös aivotutkijoita. Missä määrin ihminen on vapaa valitsemaan – elämmehän monenlaisten rajoitusten verkostossa. Ihminen toimii myös aina esimerkiksi kehonsa ja mielensä asettamissa rajoissa. Lisäksi ihminen on tapojensa orja, vaikka tietääkin, että voi muuttaa niitä.

Satu Pihlaja: Valinnan paikka
Atena 2021
239 sivua

Helposti sitä ajattelee, että mitä antia voisi olla kirjalla, joka käsittelee valintoja. Suurimmat elämänvalinnat on jo tehty eikä päivittäisiin valintoihin tarvita apua. Niinköhän?

Satu Pihlajan Valinnan paikka -tietokirjalle kannattaa antaa mahdollisuus. Teoksessa tarkastellaan valintojen tekemistä monipuolisesti ja silmiä avaavasti. Ensimmäinen yllätys on se, että Cambridgen yliopiston tutkijoiden arvion mukaan ihminen tekee keskimäärin 35 000 päätöstä päivässä. Sehän on suunnaton lukema! Lienee siis todellakin tarpeen päättää valita luettavaksi kirja, joka liittyy hyvin vahvasti jokapäiväiseen elämään.

Erikoispsykologi käsittelee valintoja monesta näkökulmasta ja uskon teoksella olevan paljon annettavaa oikeastaan kenelle tahansa. Pihlaja tuo esille valintojen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja puntaroi esimerkiksi vapaan tahdon ja valinnanvapauden problematiikkaa. Niinpä sen sijaan, että keskitymme moittimaan itseämme suklaapatukkaan sortumisesta, olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, minkälaiset tekijät sortumiseen lopulta ajoivat.

Sujuvasti kirjoitettu kirja tarjoaa selkeän tiedon ohella runsaasti harjoituksia, joiden äärelle on hyvä palata uudelleenkin. Teoksen sisältö innostaa katsomaan omia toimia uusin silmin muutenkin kuin konkreettisten valintojen näkökulmasta. Valinnat ovat lopulta paljon muutakin kuin päätös siitä, syökö suklaapatukan vai ei.

Helmet 2021: 33. Kirjassa opetetaan jokin taito.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok