Siirry pääsisältöön

Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet

Wivi sulkee silmänsä ja kuvittelee talon mielessään – ja se auttaa, hetken päästä päänsisäinen usva hälvenee, ja hän näkee, miten rakennuksen plaani on pääosin suorakaiteen mallinen, mutta perussymmetrian hajottaisivat toisella pitkällä sivulla oleva puolipyöreä lasikuisti ja vastakkaiselle sivulle sijoittuva avokuisti. Rytmi! Se tuo rytmin rakennukseen ja samalla valoa ja avaruutta.

Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet
Bazar 2021
382 sivua

Pirkko Soinisen romaanin Valosta rakentuvat huoneet päähenkilö on todellinen ihminen, vuosina 1872–1966 elänyt Wivi Lönn, ensimmäinen merkittävä suomalainen naisarkkitehti. Kaunokirjallisin keinoin Soininen rakentaa kuvan edelläkävijän elämästä aina lapsuudesta 1930-luvulle saakka. Lopusta löytyy vielä tärkeiden vuosilukujen aikajana.

Romaani on rakenteeltaan episodimainen ja varsinkin alussa rikkonaisuus tuntuu hieman liialliselta. Myöhemmin teksti eheytyy tai sitten rytmiin vain tottuu, ja mielelläni asetun tarkastelemaan sitä, miten töihinsä paneutuva arkkitehti suunnittelee koulun toisensa jälkeen ja jättää kädenjälkensä myös muunlaisiin rakennuksiin.

Työn ohella on tärkeää myös yksityiselämä. Suhde äitiin on läheinen, ajoittain äiti tosin on liiankin lähellä ja haluaa vaikuttaa tyttärensä elämäntapaan ja valintoihin. Kun Wivi löytää sielunkumppaninsa Hanna Parviaisesta, on äidillä nieleskeltävää. Wivin ja Hannan välistä suhdetta Soininen kuvaa hienovaraisesti, turhia alleviivaamatta.

Kiehtovaa tarinassa on sekin, miten matkat ovat Wiville tärkeitä ja merkityksellisiä. Hannaa on ensin vaikea saada mukaan, mutta kun nainen innostuu, tulee ulkomaanmatkoista naisille yhteisiä kokemuksia.

Wivi Lönnin tarina on kuvaus aikaansa edellä olevan naisen elämästä. Ajankuva vakuuttaa ja paikoin hämmästyn, kuinka moderni Lönn otteissaan on. Hän joutuu kohtaamaan pitkin uraansa ennakkoluuloja ja vakuuttamaan tämän tästä, että hän tietää, mitä tekee. Ja kaunista jälkeä Lönn tekeekin, se näkyy esimerkiksi Jyväskylässä ja Tampereella monin paikoin. Oman lisänsä lukemiseen toikin se, että keskisuomalaisena saatoin nähdä Lönnin suunnittelemia rakennuksia mielessäni samoin kuin alueen, jossa Wivi Jyväskylässä asui.

Romaanin nimi on kaunis ja kuvaa hyvin Lönnin missiota antaa rakennuksissaan valolle tilaa. Kaunista on myös Soinisen käyttämä kieli, jonka äärelle sopii pysähtyä, kuten Lönnin elämän äärelle muutoinkin. Tarina ei vie mukanaan aivan sillä intensiteetillä, jota odotin, mutta kaunis valo kirjan kansien sulkeuduttua mieleen ainakin jää.

Valo Kaukajärven kartanossa, valo Jyväskylän kaupunginkirjastossa, valo Ebenser-kodissa, valo Estonia-teatterissa. Valo tässä pappilassa. Aina hän mietti valoa, valon väriä, kirkkautta ja polarisaatiota.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Pirkko Soinisen romaanin ovat lukeneet myös ainakin AnneliTuija, Katja ja Riitta.

Helmet 2021: 37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa.

Kommentit

  1. Kiva, kun sinäkin tykkäsit. Tämä oli minulle tosi hyvä lukukokemus. Jo se, että opin paljon uutta suomalaisesta arkkitehtuurista, oli iso juttu. Ja sitten se, että sai nauttia Soinisen kauniista kielestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arkkitehtuuri tulee tässä kiinnostavasti esille, ja Soininen tosiaan kirjoittaa kauniisti. Mielenkiinnolla odotan, mitä muuta kirjallisuutta Lönn-kirjallisuutta julkaistaan nyt, kun juhlavuosi on tulossa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on