Siirry pääsisältöön

Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä


Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Paitsi että. Voiko päivä olla varsinaisesti hyvä, jos tasa-arvon suhteen on edelleenkin sarkaa kynnettävänä ja paljon työtä tehtävänä? Onko edelleen niin, että tasa-arvo on kaunis sana mutta toimet sen toteuttamiseksi jäävät vain juhlapuheisiin? Onko Minna Canthin (1844–1897) ajoista mikään muuttunut?

On toki moni asia muuttunut, mutta edelleen on paljon tehtävää. Sen osoittavat esimerkiksi viime aikojen somekohut, jotka todistavat sen, että edelleen nainen joutuu puolustamaan paikkaansa. Siksi on tarpeen, että tasa-arvon juhlimisen lisäksi mietitään, mitä voidaan tehdä, jotta Suomi olisi todellisuudessa tasa-arvon mallimaa ja vaalisi niitä ihanteita, joita jo Canth aikanaan tasa-arvon edelläkävijänä nosti esille.


Minna Canthin perintö on yllättävän ajankohtainen siis edelleen ja sitä tulee vaalia. Yksi konkreettinen toimi, joka perinnön vaalimiseksi voidaan tehdä, on Minna Canthin kotitalon, Kanttilan, korjaustyö. Viime aikoina on Kuopiosta kantautunut ilahduttavia uutisia, kun Minna Canthin talo ry on saanut Kanttilan kunnostusurakkaa etenemään askel askeleelta, vaikka tilanne näytti jo jossain vaiheessa epätoivoiselta. Yhdistyksen toimintaan ja siihen, miten kuka tahansa voi tukea Kanttilan elinkelpoisuutta, voi tutustua osoitteessa kanttila.fi

Helposti voisi ajatella, että mitä yhdestä talosta. "Yhteen taloon" kuitenkin tiivistyy varsin paljon ja talon voi perustellusti ajatella symboloivan sitä, miten paljon vahvaa naista, joka omana aikanaan ja myöhemminkin ravisteli yhteiskunnallista ajattelua voimakkaasti, arvostetaan. 

Tänään, huomenna ja kaikkina muina päivinä sopiikin kysyä: Onko minulla ja sinulla Canthia? Onko meillä kanttia vaalia Minna Canthin perintöä ja huolehtia siitä, että hänen sanomansa elää ja saa sijaa edelleen? Sanoma on ajankohtainen yhä vain, ja siksi on tärkeää, että Minna Canth pidetään esillä ja näkyvissä muinakin päivinä kuin maaliskuun yhdeksäntenätoista.

Kirjoitus on osa kirjabloggaajien, -vloggaajien ja -somettajien yhteistä kampanjaa, jota voi seurata somessa tunnisteella #minullaoncanthia

Lisätietoja: Aino-Maria Savolainen ammanblogi@gmail.com ja Amman lukuhetki.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok