Siirry pääsisältöön

Aino Huilaja: Pakumatkalla

Vihdoin horisonttiin ilmestyy pieni piste, joka kasvaa hiljalleen tulivuorten peittämäksi saareksi. Ja kun hyppäämme sisään autokannella nököttävään Ranssiin, olo on helpottunut. – Tuntuupa hyvältä olla taas kotona, sanoo Jerry ja ohjaa auton ulos laivasta.

Aino Huilaja: Pakumatkalla
Otava 2021
Kuvat: Jerry Ylkänen
191 sivua

Uutisankkurina tutuksi tulleen Aino Huilajan esikoisteos Pakumatkalla on kiinnostava, innostava ja inspiroiva. Se on ajankuva ja kuvaus siitä, miten korona muutti pakettiautomatkalle lähteneen pariskunnan matkasuunnitelmia ja sulki samalla ovet Euroopassa. Teos on ajassa kiinni ja vetävä.

Lokakuussa 2019 Huilaja pakkasi miehensä Jerry Ylkäsen kanssa elämänsä oranssiin pakettiautoon ja lähti maailmalle. Tarkoituksena oli kiertää pakulla määrittelemättömän ajan verran Euroopan halki ja karistaa samalla kannoilta elämä oravanpyörässä. Hyvästi kulkukortit ja aikataulut, tervetuloa vapaus!

Tätä matkaa lukija pääsee seuraamaan Aino Huilajan kuvauksen kautta. Pian selviää, että ruusuista ei lupaava vapauskaan ole, vaan päätöksentekoon ja lähtöön liittyy kipuilua ja hankaluuksia. Mutta kun matka alkaa, ei ole tarvetta perääntyä.

Ja miten kiinnostavan tarinan Huilaja oranssinsävyisten kansien väliin onkaan rakentanut. Jotain resonoivaa on siinä, miten väsymys työelämän kasvaviin vaatimuksiin valtaa mielen ja miten mieli halajaa muualle. Jotain inspiroivaa on siinä, miten Huilaja ja Ylkänen löytävät ratkaisun ja päätyvät pakettiautomatkalleen. Matkaan tulee kuitenkin historiankirjoihin jäävä mutka, kun koronapandemia sulkee Euroopan ja pakottaa pariskunnan kotiin aiemmin kuin oli suunniteltu.

Aino Huilaja kirjoittaa elävästi ja kiinnostavasti sillä tavoin, että kirjan tuli lukeneeksi varsin rivakalla tahdilla alusta loppuun saakka. Jopa raadollisen realistiseen kuvaukseen nivoutuu lämmintä huumoria ja teräviä havaintoja maailmanmenosta. Pakumatkalla on matka Eurooppaan mutta samalla se on matka mielenmaisemaan ja isoihin kysymyksiin siitä, minkälaisessa maailmassa elämme.

Selväksi varmaan jo tuli, mutta sanottakoon se vielä: Pidin pakumatkasta Aino Huilajan mukana valtavasti. Jos kutsu uudelle matkalle tulee, olen heti valmis.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Helmet 2021: 16. Kirjassa eletään ilman sähköä.

Kommentit

  1. Niin se vain elämä voi yllättää ja suunnitelmat muuttuvat. Olen seurannut kirjoittajan elämää netissä. En ehkä itse olisi valmis pakettiautoelämään, mutta voisin kyllä lukea tämän roadtripkirjan ihan mielenkiinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen seurannut Aino Huilajaa Instagramissa. Ajatus pakettiautoelämästä tuntuu vähän vieraalta mutta paljon tunnistettavaa teoksessa on. Antoisa lukuelämys!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii