Siirry pääsisältöön

Aino Huilaja: Pakumatkalla

Vihdoin horisonttiin ilmestyy pieni piste, joka kasvaa hiljalleen tulivuorten peittämäksi saareksi. Ja kun hyppäämme sisään autokannella nököttävään Ranssiin, olo on helpottunut. – Tuntuupa hyvältä olla taas kotona, sanoo Jerry ja ohjaa auton ulos laivasta.

Aino Huilaja: Pakumatkalla
Otava 2021
Kuvat: Jerry Ylkänen
191 sivua

Uutisankkurina tutuksi tulleen Aino Huilajan esikoisteos Pakumatkalla on kiinnostava, innostava ja inspiroiva. Se on ajankuva ja kuvaus siitä, miten korona muutti pakettiautomatkalle lähteneen pariskunnan matkasuunnitelmia ja sulki samalla ovet Euroopassa. Teos on ajassa kiinni ja vetävä.

Lokakuussa 2019 Huilaja pakkasi miehensä Jerry Ylkäsen kanssa elämänsä oranssiin pakettiautoon ja lähti maailmalle. Tarkoituksena oli kiertää pakulla määrittelemättömän ajan verran Euroopan halki ja karistaa samalla kannoilta elämä oravanpyörässä. Hyvästi kulkukortit ja aikataulut, tervetuloa vapaus!

Tätä matkaa lukija pääsee seuraamaan Aino Huilajan kuvauksen kautta. Pian selviää, että ruusuista ei lupaava vapauskaan ole, vaan päätöksentekoon ja lähtöön liittyy kipuilua ja hankaluuksia. Mutta kun matka alkaa, ei ole tarvetta perääntyä.

Ja miten kiinnostavan tarinan Huilaja oranssinsävyisten kansien väliin onkaan rakentanut. Jotain resonoivaa on siinä, miten väsymys työelämän kasvaviin vaatimuksiin valtaa mielen ja miten mieli halajaa muualle. Jotain inspiroivaa on siinä, miten Huilaja ja Ylkänen löytävät ratkaisun ja päätyvät pakettiautomatkalleen. Matkaan tulee kuitenkin historiankirjoihin jäävä mutka, kun koronapandemia sulkee Euroopan ja pakottaa pariskunnan kotiin aiemmin kuin oli suunniteltu.

Aino Huilaja kirjoittaa elävästi ja kiinnostavasti sillä tavoin, että kirjan tuli lukeneeksi varsin rivakalla tahdilla alusta loppuun saakka. Jopa raadollisen realistiseen kuvaukseen nivoutuu lämmintä huumoria ja teräviä havaintoja maailmanmenosta. Pakumatkalla on matka Eurooppaan mutta samalla se on matka mielenmaisemaan ja isoihin kysymyksiin siitä, minkälaisessa maailmassa elämme.

Selväksi varmaan jo tuli, mutta sanottakoon se vielä: Pidin pakumatkasta Aino Huilajan mukana valtavasti. Jos kutsu uudelle matkalle tulee, olen heti valmis.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Helmet 2021: 16. Kirjassa eletään ilman sähköä.

Kommentit

  1. Niin se vain elämä voi yllättää ja suunnitelmat muuttuvat. Olen seurannut kirjoittajan elämää netissä. En ehkä itse olisi valmis pakettiautoelämään, mutta voisin kyllä lukea tämän roadtripkirjan ihan mielenkiinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen seurannut Aino Huilajaa Instagramissa. Ajatus pakettiautoelämästä tuntuu vähän vieraalta mutta paljon tunnistettavaa teoksessa on. Antoisa lukuelämys!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...