Siirry pääsisältöön

Reetta Aalto: Vadim

Hän ei vastannut mitään. Käännyin, kävelin muutaman askeleen ja sitten kurkistin vielä taakseni vilkuttaakseni hänelle. Hänen takaansa liukuportaista nousi jo uuden junan ihmisiä, jotka törmäilivät häneen ja saivat hänen ylävartalonsa tempoilemaan puolelta toiselle. Minun kävi häntä sääliksi, mutta jätin hänet kuitenkin siihen ja kävelin ulos.
Reetta Aalto: Vadim
S&S 2020
äänikirjan lukija Usva Kärnä
kesto 7 h 8 min


Tuijan emännöimä kirjablogien naistenviikko jatkuu Reetta Aallon romaanilla Vadim, ja samalla onkin hyvä juhlia Reetan nimipäivää. Reetta Aalto on elokuvantekijä, ja Vadim on kirjailijan esikoisromaani.

Vadim sijoittuu Pietariin, missä kirjailija opiskeli 1990-luvulla teatteriohjausta. Samoihin aikoihin tapahtuu myös Vadim, jonka minäkertoja on tekemässä elokuvaa ja työskentelee Pietarissa. Taidenäyttelyn avajaisissa nuori suomalaisnainen tapaa nahkatakkisen Vadimin, jossa on jotain erikoista, yhtä aikaa kiehtovaa ja arveluttavaa. Nuoret aikuiset päätyvät tempoilevaan ja vakiintumattomaan suhteeseen, jonka kehyksenä toimii vilkas ja moninainen Pietari.

Vadim on kiihkeä romaani, joka etenee nopeasti tilanteesta toiseen. Tilanteissa on vahvaa fyysisyyttä, jota Aalto kuvaa hyvin todentuntuisesti. Seksi ja seksuaalisuus ovat esillä runsaasti, ja kuvaus on varsin suorasukaista ja peittelemätöntä. 

Kaiken keskellä on suomalaisnaisen ja venäläismiehen suhde, jossa on fyysisyyden lisäksi myös voimakkaita tunteita. Romaani näyttää, miten suhteessa toiseen ihmiseen voi olla yhtä aikaa läsnä vihaa ja rakkautta, inhoa ja halua. Päähenkilö tuntee ja tunnistaa monenlaisia tunteita itsessään suhteessa Vadimiin. Kiinnostavaa on se, miten vaikeaa naisen on irrottautua miehestä, joka on selvästi epävakaa ja myös epäluotettava. Jokin vain vetää nuoria toistensa puoleen.

Vadim on hahmona ärsyttävä mutta ei minäkertojakaan pelkkää sympatiaa herätä. Toisaalta hänessä on kiinnostavaa se, miten hän toimiessaan rikkoo perinteisiä normeja ja saa venäläisystäviltäänkin kuulla olevansa epänaisellinen.

Reetta Aalto kuvaa elämää vuosituhannen lopun Pietarissa tarkkanäköisesti ja kiinnostavasti. Romaanissa näkyy hyvällä tavalla se, että Aalto tietää, mistä kirjoittaa: rosoinen venäläismiljöö välittyy tarinasta lukijan mieleen voimalla. Välttämättä mielikuvat eivät ole erityisen myönteisiä mutta tehokkaita ne varmasti ovat. 

Aalto kirjoittaa kiinnostavasti ja elävästi. Vadim ei ole varsinaisesti hyvän mielen romaani mutta tehokas se on, onnistuu herättämään tunteita ja ajatuksia.  
 

Vadimista muualla: Kirjaluotsi ja Kirjan jos toisenkin.

Kommentit

  1. Olen huomannut tämän äänikirjapalvelussa, vaan en vielä ole tarttunut. Mukavaa naistenviikkoa.

    VastaaPoista
  2. Joka paikassa tunnutaan mainostettavan tätä kirjaa kiihkeänä. Itse en sitä kiihkeyttä oikein löytänyt ja kirja jäikin kesken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm... Tarttuikohan tuo adjektiivi minuunkin alitajuisesti jostain? Minusta tarinassa on kyllä kiihkeyttä, tunteita ja tempoilevuutta aika paljon. (ja tähän sitten se mietiskelevä emoji.)

      Poista
    2. Ehkä se kiihkeys oli tosiaan tuota tempoilua. Olisi tehnyt mieli mennä takomaan järkeä sen naisen päähän, jätä nyt tuo ihme renttu, ei se ole ainoa mies maailmassa ;)

      Poista
    3. Juuri samaa mietin, Jane. ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok