Siirry pääsisältöön

Hassan Blasim: Irakin Purkkajeesus

"Minä olen ehkä maailman nuorin murhaaja. Murhaaja joka ei muista rikoksestaan mitään - tai ainakin minulle se on pelkkää satua."
(Novellista Pukinlaulu)
Hassan Blasim: Irakin Purkkajeesus
(WSOY 2013)
Arabiankielinen alkuteos
Al Masih al-iraqi
Suomentanut Sampsa Peltonen
192 sivua
(kansikuva kustantajalta)
Tampereella asuvan Hassan Blasimin toinen novellikokoelma Irakin Purkkajeesus kiinnittää huomiota jo nimellään. Ja huomiota teos toki ansaitsee muutenkin, niin kiinnostavasta ja erikoisesta kokoelmasta on kysymys. Vastaan tulee erikoisia ihmisiä ja erikoisia ihmiskohtaloita. Vaikka ihmisille tapahtuu kauheita, absurdi ja hämmentävä huumori etäännyttää hyvällä tavalla ja niin, että tarinat eivät jää liikaa ahdistamaan.

Mielenkiinto novellikokoelmaa kohtaan herää vahvasti jo ensimmäisen tarinan myötä. Novellissa Pukinlaulu ihmiset jonottavat päästäkseen kertomaan tarinoitaan "Muistiradiolle", joka kerää ihmisten kertomuksia ohjelmaansa. Novellin sisässä on tarina, jonka kertoja määrittelee itsensä maailman nuorimmaksi murhaajaksi ja toteaa:
Kävi ilmi, että äiti oli syöttänyt minulle paskaa. Hän oli jo viikon ajan ujuttanut sitä riisin, perunamuusin ja keiton sekaan. Minä olin kalpea kaksivuotias.
Novellissa Onkalo kertoja puolestaan päätyy onkaloon ja tapaa siellä muitakin ihmisiä. Pääsyä ulos ei ole ja selviytymisen halu ajaa outoihin tekoihin. Viidennen kerroksen ikkuna sijoittuu Bagdadiin, jota pommitetaan ja jonka keskussairaalassa eletään kuitenkin myös sellaisten huolten kanssa, joita voisi kohdata missä tahansa muualla.

Novelli Mikset kirjoita kunnon romaania vaan luot aina tällaisen henkilögallerian? on hauskan itseironinen, ja novellissa Ole kiltti äläkä tapa minua... tämä on minun puuni! Tiikeri tapaa menneisyyden haamun, mikä tekee tunnelmasta kovin mystisen.

Tarinat ovat kiinnostavia ja avaavat monenlaisia maailmoja, sillä ne sijoittuvat niin Irakiin kuin koti-Suomeen ja maiden välille. Tarinoiden sisällä on toisia tarinoita eikä niissä kaihdeta ruumiita sen kummemmin kuin seksiäkään. Novellit on kirjoitettu sujuvasti ja suomennos on onnistunut. Hassan Blasim on minulle mielenkiintoinen, uusi tuttavuus, jonka teoksiin aion tutustua jatkossakin.

Mari A. kertoo tekstissään kirjailijasta enemmänkin ja Anna-Maria suosittelee tutustumaan teokseen. Kannattaa vilkaista myös Saran postaus Annikin Runofestivaaleilta - Blasim oli tapahtuman yllätysesiintyjä. Vilkaisepa myös Ylen juttu Suomessa asuva irakilaiskirjailija Hassan Blasim voitti Independentin kirjallisuuspalkinnon. Kirjabingosta kuittaankin tällä teoksella ruudun palkittu kirja.

Kommentit

  1. Tätä kirjaa voisi tekstisi perusteella kokeillakin, etenkin kun siinä on noinkin herkullinen kansi! Kiitos vinkistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä. :)
      Kannattaa antaa tälle mahdollisuus!

      Poista
  2. Minua alkoi kiinnostaa Irakin Purkkajeesus Blasimin saaman palkinnon myötä. Olen hieman ennakkoluuloinen novelleja kohtaan, mutta olen taas hieman innostuneempi novelleista, koska tänään aloitin novellikokoelmaa, joka vaikuttaa todella hyvältä (spefiä, Petri Laineen ja Anne Leinosen Kuulen laulun kaukaisen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kiinnostuin Blasimista, kun luin Hesarista jutun, joka kertoi hänestä.
      Minun pöydälläni odottelee Anne Leinosen kirja Ilottomien ihmisten kylä - aiemmin en ole hänen kirjojaan lukenut. On kiva sitten kuulla, mitä pidät Leinosen ja Laineen novellikokoelmasta. Nimi ainakin on kaunis.

      Poista
  3. Sain Alice Munron Kallis elämä -kokoelman äärellä jälleen kerran todeta, että novellit ovat minulle ylivoimainen laji, en vain jostain syystä saa niitä luettua. Tämä Blasim kiinnostaa kuitenkin jo senkin vuoksi, että ystäväni Sampsa Peltonen on tehnyt suomennoksen suoraan arabiasta ja olen varma, että se osaltaan tekee kirjasta luettavan. Kyllä yritän tämän saada luettua, en vain tiedä milloin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin usein totean, että novellit ovat jotenkin haastavampia kuin romaanit, siis jos yleistäminen sallitaan. Sinulla on nyt kuitenkin erinomainen syy juuri tähän kokoelmaan tutustua. Toivottavasti pidät!

      Poista
  4. Blasimia ei pidetty minään suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa (viittaan nyt ns. oikeisiin kriitikoihin) ennen kuin hän meni ja nappasi arvostetun kirjallisuuspalkinnon. Nyt hän varmasti on virallisen kannankin mukaan hyvä kirjailija.

    Tulee Jonna kuvauksestasi mieleen hieman César Aira, jota luin pari viikkoa sitten. Jos haluaa lukiessaan ihmetellä, on Aira siihen mainio kumppani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että palkinto tuli! Se toivottavasti nostaa maahanmuuttajakirjallisuutta muutenkin esille.

      Kiitos Aira-vinkistä, pitää tutustua!

      Poista
  5. Blasimin teokset ovat todella kiinnostavia, omaperäisiä ja siksi aika upeita. ihanaa, että toit kirjailijan esiin blogissasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä mukava löytö tämä kirjailija. Pitää tutustua hänen muuhunkin tuotantoonsa.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos! Olen siihen jo kerran osallistunut, mutta ehkäpä intoudun kysymyksiisi vielä vastaamaan. :)

      Poista
  7. Kirjailija on niin mielenkiintoinen, että jossakin vaiheessa jokin hänen kirjoistaan tulee olemaan minunkin luettavanani.. Mukavasti teoksesta kerroit, kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saat jonkun Blasimin kirjan käsiisi. Tulee olemaan kiva kuulla, mitä pidät. Kiitos sinulle! :)

      Poista
  8. Kuulostaapa omaperäiseltä ja hauskalta kirjalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä molempia tämä todella on. :) Aiheet ovat rankkoja, mutta käytetty huumori keventää. Blasim ei tunnu kuvia kumartelevan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii