Siirry pääsisältöön

Tove Jansson: Vaarallinen juhannus

"- Heillä on juhannuskokko, sanoi Niiskuneiti.
- Niin on, vastasi Muumipeikko surumielisesti. Emme ole lainkaan muistaneet, että nyt on juhannusilta."
Tove Jansson: Vaarallinen juhannus (WSOY 2000, 14. painos)
Ruotsinkielinen alkuteos Farlig midsommar 1957
Suomentanut Laila Järvinen
140 sivua
Tove Janssonin muumikirja Vaarallinen juhannus sopii erittäin hyvin luettavaksi juuri juhannuksen alla. Paitsi että kirjasta välittyy kuva erilaisesta ja erikoisesta juhannuksesta, on teos mainiota ajanvietettä, joka viihdyttää ja ilahduttaa.

Kirja alkaa oudosta luonnonmullistuksesta, kun vuori syöksee tulta ja suuri laine syöksyy läpi Muumilaakson. Seuraavana aamuna maisema on muuttunut aivan toisenlaiseksi:
Poissa olivat jasmiinit ja sireenit, poissa silta ja koko joki. Kuohuvasta vedestä pisti esiin vain vähän puuvajan kattoa. Siinä istui pieni hytisevä seurue, nähtävästi metsän väkeä, tarrautuneena kiinni katonharjaan.
Tästä alkutilanteesta alkaa seikkailu, joka vie muumiperheen ystävineen teatterin ihmeelliseen maailmaan, Nuuskamuikkusen tuhotyöretkelle ja Muumipeikon ja Niiskuneidin vankilaan. Myyn vie puolestaan vesi mennessään. Tarinassa tustutaan äreään Emmaan ja surulliseen Miskaan sekä Vilijaanaan, joka odottaa vieraita. Muumipapan kirjalliset taidot pääsevät käyttöön, kun hän alkaa kirjoittaa näytelmää.

Teoksesta välittyy ihanan huoleton asenne elämään. Kun tulva on vallannut kodin, Muumimamma toteaa hilpeänä, että hän ei pese astioita. Uusiin tuttavuuksiin muumit suhtautuvat avoimen uteliaasti, vaikka vastaan tulee jos jonkinmoista joukkoa.

Vaarallinen juhannus on ihastuttava tarina eräästä juhannuksesta. Kertomuksessa on huumoria ja vetävää jännitettä, joka kantaa hienosti läpi tarinan. Tätä teosta voi ehdottomasti suositella lukijalle, joka haluaa sukeltaa muumien maailmaan kirjan muodossa.

Tästä muumitarinasta ovat kirjoittaneet myös Jokke, Linnea, Hanna, Cilla, Maija, LauraAnna J. ja Sara.

Kirjabingosta nappaan tällä kirjalla pokkari-ruudun.


Ja tämän kirjan myötä toivotan kaunista, rentouttavaa ja mukavaa (ei vaarallista) juhannusta kaikille!

Kommentit

  1. Ihanaa juhannusta sinullekin Jonna! Tänä juhannuksena tuo Jansson on aika ehdoton. Ehkäpä minäkin kaivan kirjan hyllyni uumenista esiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt voi ainakin hyvin mielin lueskella, kun sää ei taida juuri ulkoilua suosia. :)

      Poista
  2. "Kun tulva on vallannut kodin, Muumimamma toteaa hilpeänä, että hän ei pese astioita." - Ihana muumien maailma! Lempeitä juhannustuulia sinulle :)

    VastaaPoista
  3. Muumit (ja Tove!) näyttivät rakastavan vauhtia ja vaarallisia tilanteita :)

    Toivotan sinulle ihanaista juhannusaikaa! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! :) Ihana asenne, kun isokaan mullistukset eivät saa aikaan hermoromahdusta.
      Kiitos, Kaisa Reetta! ♥

      Poista
  4. Muumikirjoja pitäisi totisesti lukea enemmän. Toven hahmoilla on aina niin mainio asenne elämään. :) Ja mikä ihana laiturikuva! Olen viettänyt koko juhannuksen perisuomalaisen katkeruuden vallassa, sillä mahdollisuutta laituriloikoiluun ei meikäläisellä ole. Mutta antaapahan puhtia omasta mökistä haaveiluun (ja säästämiseen :D). Oikein hyvää juhannusta! <3

    VastaaPoista
  5. Muumien elämänasenteesta pitäisi kyllä ottaa opiksi. :)
    Olen suunnattoman onnellinen ja kiitollinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus viettää monet juhannukset järvimaisemissa, niin tänäkin vuonna. Kiitos! ♥

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii