Siirry pääsisältöön

Vuosi kuvina: kesäkuu

Kesä on saapunut myös meidän nurkillemme, ja maisema on kovin erilainen kuin vielä pari kuukautta sitten. Toukokuuhun verrattuna lenkkipolun varsi ei tosin kovin erilaiselta näytä: samalla tavoin vihertää kuin kuukautta aiemminkin. Mutta kyllä tuo vihreys on ihanaa!

Nämä kaksi ylintä kuvaa on otettu eilen, kun aurinko paistoi. Tänään sataakin sitten vettä ja on kovin paljon eilistä harmaampaa.



Välillä ehdittiin jo nauttia helteistäkin, mutta kesäkuu on ollut pääasiassa kovin viileä. Hyvää viileydessä on ollut se, että monet kukat ovat kukkineet pitkään, kun helteet eivät niitä ole päässeet uuvuttamaan. Sateilla on myös virkistävä vaikutus, ja eräänä kesäkuun sunnuntai-iltana pääsin ihastelemaan näin hienoa sateenkaarta:


Ilahduttavaa on ollut se, että sääennusteet eivät ole aina pitäneet täysin paikkaansa. Juhannuksesta piti ennusteiden mukaan tulla sateinen ja kylmä. Kovin lämmintä ei tosiaan ollut, mutta juhannusaattona saimme nauttia paitsi hyvästä seurasta ja mainiosta ruoasta, myös auringonpaisteesta:




Saapa nähdä, ehtiikö kunnollinen lämpö saapua ennen kesäkuun taittumista heinäkuuksi. Eiköhän helteistäkin kuitenkin päästä nauttimaan!

Kommentit

  1. Ihania kuvia. :) Toivotaan että lämpöäkin vielä saataisiin. Mekin onnistuimme kuin ihmeen kaupalla olemaan juhannuksena aina siellä missä aurinko pilkisteli. Kerrankin oli tuuria matkassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että teitäkin sää suosi. :) Yleisesti on puhuttu melkeinpä vain siitä, miten huono sää juhannuksena oli.

      Poista
  2. Suomi on itseni mielestä pirun kaunis maa. Ei siitä mihinkään pääse. Missä muualla saa noin kauniita kuvia kuin Suomessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin kesä ja järvimaisema muodostavat upean yhdistelmän.

      Poista
  3. Hienot, juhannustunnelmaiset kuvat! Vuosi kuvina -haaste on ollut ilo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Elina! On ollut mukavaa nähdä tähän haasteeseen liittyviä postauksia. Omien kuvien myötä on tullut pidettyä (hyvin) pienimuotoista päiväkirjaa, ja kuviin on kiva palata myöhemmin uudelleen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii