Siirry pääsisältöön

Leena Laulajainen: Maria ja taikalyhty

"Maria oppii nopeasti myös lukemaan ja kiinnostuu uusista sanoista. Hän maistelee niitä toistellen mielessään: oppiaine, maapallo, taivaankaari, avaruus... Uudet sanat avaavat hänelle uusia maailmoita. Maria kasvaa sanojen myötä."
Leena Laulajainen: Maria ja taikalyhty (Tammi 2011)
230 sivua
Leena Laulajaisen nuortenromaanin päähenkilönä on todellinen kirjailija, 1880-1943 elänyt Maria Jotuni. Vaikka kirjailija on käyttänyt romaanin pohjana faktoja Jotunista, on hän myös käyttänyt taiteellista vapauttaan kuvatessaan päähenkilönsä nuoruusvuosia. Lopputuloksena on miellyttävä romaani, jossa luodaan aidontuntuista ajankuvaa ja jossa yksi kotimaamme merkittävimmistä naiskirjailijoista herää eloon.

Maria Kustaava Haggrén asuu Kuopiossa. Lähipiiriin kuuluvat oman perheen lisäksi myös isovanhemmat, joiden salaisuus askarruttaa Marian mieltä ja saa mielikuvituksen lentoon. Reetta-äiti on "lämmin venhäpulla", Petter-isä taas "harmaanvihreä seinä täynnä naulanreikiä. Sisaruksista "Allu on vikkelä kalalokki, Alma apilankukka, Anni keltainen nauris, Pekka pehmeä lankakerä".

Kieli, sanat ja kirjallisuus ovat Marialle tärkeitä pienestä pitäen. Lähistöllä lankakauppaansa pitää Minna Canth, joka omalla esimerkillään osoittaa, että myös nainen voi elättää perheensä ja toimia kirjailijana aikana, jolloin ylioppilaskirjoituksiin osallistuakseen nuorten naisten on saatava vapautus sukupuolestaan. Minna Canthin tapaan myös Maria haluaa nostaa esille yhteiskunnallisia epäkohtia. Eikä kirjailijuuden alku olekaan helppo, kun äidinkielenopettaja epäilee Marian jäljentäneen aineensa eikä usko, että hyvä teksti voi olla tytön omasta kynästä lähtöisin.

Leena Laulajainen luo teokseensa kuvaa ajasta, jolloin tapahtuu paljon teknistä kehitystä. Marian perhe lähtee joukolla katsomaan uuden ajan ihmettä, junaa, ja Maria kutsutaan Lempiselle katsomaan fonografia. Samaan aikaan nainen on kuitenkin heikompi sukupuoli, ja Maria ihmetteleekin mielessään, että tarkoittaako naiseus vammaisuutta. Sukupuolestaan huolimatta Maria kirjoittaa ylioppilaaksi ja päätyy Helsinkiin opiskelemaan. Samalla hän myös kirjoittaa, ja loppu onkin kotimaisen kirjallisuuden historiaa.

Vaikka Maria ja taikalyhty on nuortenromaani, soveltuu se hyvin aikuisenkin luettavaksi. Teos on leppoisa kuvaus paitsi Maria Jotunista, myös 1800- ja 1900-lukujen taitteen suomalaisesta yhteiskunnasta.

Kirjasta on kirjoitettu myös Kirjakaapin avaimessa ja Sinisen linnan kirjastossa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on