Siirry pääsisältöön

Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon – taukokulttuurin elvytysopas

Taukokulttuuri tarkoittaa työyhteisön kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja, jotka koskevat taukojen viettämistä. Taukokulttuuri on kuin lista näkymättömiä sääntöjä, joita kukaan ei koskaan pue sanoiksi mutta jotka tuntuvat ja näkyvät toiminnassa vahvasti. Työyhteisön on hyvä pysähtyä ajoittain pohtimaan omaa taukokulttuuriaan ja uudistaa sitä, jos tarvetta ilmenee.

Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon
– taukokulttuurin elvytysopas
Tuuma 2021
kansi Janne Hiltunen
128 sivua

Aivotutkija Minna Huotilainen muistuttaa taukojen pitämisen merkityksestä teoksessaan Aivosi tarvitsevat tauon – taukokulttuurin elvytysopas. Tutkijana Huotilainen lähestyy aihettaan vakuuttavasti tutkimuksen ja tieteen kautta. Hän perustelee monin tavoin sitä, miksi taukoja on hyvä pitää – tai oikeastaan, miksi taukojen pitäminen on suorastaan välttämätöntä.

Teen tietotyötä ja olen viime aikoina joutunut paljonkin pohtimaan sitä, miten työtäni rytmitän. Kantapään kautta olen todennut, että tuntikausien paahtaminen koneen ääressä ei ole järkevää. Jossakin vaiheessa ajatukset puuroutuvat ja ahdistun, koska en saakaan aikaiseksi kaikkea, mitä olin ajatellut. Taukojen pitäminen olisi tehostanut työtäni ja antanut voimia pitkälle iltapäivään – työn imussa totuudet vain tuppaavat unohtumaan.

Minna Huotilainen muistuttaa kirjassaan siitä, miten tärkeää työn tauottaminen on. Luovuudella on mahdollisuus kukoistaa, kun aivot saavat välillä levätä, ja työuupumus pysyy todennäköisemmin etäämmällä. Tauot vaikuttavat myönteisesti myös työpaikan ilmapiiriin ja työntekijän pitkäkestoiseen hyvinvointiin.

Huotilainen tuo kirjassaan esille myös sitä, miten tuhoisa työpaikan kulttuuri voi olla taukojen ja ylipäätään hyvinvoinnin kannalta. Merkitystä on sillä, miten taukoihin suhtaudutaan tai minkälaisia työaikaan ja fyysisiin tiloihin liittyviä mahdollisuuksia taukoiluun tarjotaan.

Aivosi tarvitsevat tauon on hyvin jäsennelty ja selkeä opas, jonka toivoisin päätyvän erityisesti työpaikkojen esihenkilöiden luettavaksi. Opas on kyllä tarpeen muillekin – erityisesti etätyössä työntekijän omat päätökset korostuvat. Huotilainen perustelee työn tauottamisen tärkeyttä monipuolisesti tutkimuksin ja käytännön esimerkein.

Kommentit

  1. Tärkeä aihepiiri, josta ei kannata luistella. Työn tauottaminen on todella tärkeä aihe. Olen seurannut mieheni tekemää etätyötä. Hän saattaa istua monta tuntia pöydän ääressä pitämättä taukoa. Aivojen pitäisi välillä levätä, eikä tuijottaa koko ajan tietokonetta.
    Minä lähden koiran kanssa tunniksi lenkille ulos kuntopolulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Ihan kauhistuttaa välillä, mitä aivoilleni teenkään, kun tauot meinaavat unohtua. Yritän kyllä ryhdistäytyä asiassa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...