Siirry pääsisältöön

Agnar Mykle: Laulu punaisesta rubiinista

"Ask oli tosin jo ihan lukioluokilta saakka halveksinut sellaista elämänkatsomusta, jonka mukaan todellisiksi voitoiksi kirjataan vain ulkokohtaiset saavutukset, ihmisiä, jotka tunsivat hyödykkeiden hinnan, mutta eivät niiden todellista arvoa. Silloin tällöin Ask vaistomaisesti tunsi, että hänen arvonimiä, rikkauksia, kunniamerkkejä ja yhteiskunnallista asemaa kohtaan tuntemansa halveksunta oli eräänlainen hänen suhteestaan äitiinsä aiheutunut tukahdutettu reaktio; äitihän tunsi tyypillistä poroporvarillista ihailua kaikkea sellaista kohtaan, mikä vain oli 'hienoa'; lapsuudessaan, pitkällisen sairautensa aikana, oli Ask ollut hyvin riippuvainen äidistään ja hyvin voimakkaasti kiintynyt häneen; äiti oli toki ainoa ihminen koko maailmassa, jonka puoleen Ask saattoi sairasvuoteeltaan käsin kääntyä, äiti oli silloin hänen silmissään ollut kuin valon enkeli konsanaan."
Agnar Mykle: Laulu punaisesta rubiinista
Suuri Suomalainen Kirjakerho 1995
1. painos suomeksi 1957
Norjankielinen alkuteos Sangen om røde rubin 1956
Suomentanut Olli Nuorto
400 sivua

Agnar Myklen Laulu punaisesta rubiinista ilmestyi ensimmäisen kerran Norjassa vuonna 1956. Teos sai aikaan pahennusta yksityiskohtaisen eroottisen kuvailunsa vuoksi, ja kun se julkaistiin Suomessa vuonna 1957, käynnistyi kiista, jonka seurauksena painetut kirjat takavarikoitiin epäsiveellisyyden vuoksi ja kustantaja sai tuomion. Presidentti Kekkonen myöhemmin armahti kustantajan.

Romaanin päähenkilö on ylioppilas Ask Burlefot, joka lähtee opiskelemaan kauppakorkeakouluun. Miehellä on nuoresta iästään huolimatta takanaan menneisyys, johon liittyy naisia ja ei-toivottuja raskauksia ja jonka nuori mies mieluummin jättäisi taakseen. Samalla pitäisi löytää paikkansa uudessa opiskeluyhteisössä ja vakuuttaa sekä muut että itsensä siitä, että on riittävän osaava ja kykenee opiskelemaan korkeakoulussa.

Ask Burlefot on mies, joka rakastaa naisia – ja nimenomaan monikossa. Naisia hänellä riittää, ja naisseikkailuissa romaanissa riittää kerrottavaa. Eroottisia kuvauksia riittää, kun Askin ja naisten kanssakäymistä kuvataan yksityiskohtia karttelematta. Kuusikymmentä vuotta sitten juuri nuo kuvaukset kohahduttivat yleisöä, mutta nykylukija ei niistä juuri hätkähdä. Enemmänkin kulmia kohottavat jotkin sanavalinnat, jotka vaikuttavat nykyajassa erikoisilta.
– – tämän käsi hapuilee hänen kaluaan ja ohjaa sen rajulla survaisulla kohtuunsa ja hän ehtii hädin tuskin ajatella, että kaipa ehkäisytabletti tekee tehtävänsä – –
Olisi kuitenkin mitätöintiä kuitata Laulu punaisesta rubiinista pelkkänä seksihurjastelukuvauksena, sillä on tarinassa kyse muustakin. Uskottavan tuntuisesti Mykle kuvaa nuoren päähenkilönsä tuntoja, kun tämä aloittaa opiskelut uudessa kaupungissa: epävarmuus ja elämänjano lyövät kättä, samaan aikaan kohtaavat usko itseen ja pelot siitä, mitä tuleman pitää.

1950-luku kuvastuu romaanissa aikana, jolloin monet asiat ovat murroksessa. Ehkäisyvaihtoehdot tuovat seksuaalista vapautta, toisaalta ei-toivotut raskaudet ovat edelleen uhka ja verrattain yleisiä. Sosialismi kiehtoo, niin myös nuorta Askia, joka osallistuu kokouksiin. Pohjimmiltaan ihminen ei kuitenkaan ole erilainen kuin nykyään tai vuosisatoja aiemmin: tärkeää on löytää oma paikkansa – ja rakkaus. Romaanin viimeinen virke on melkoisen painava sinetti koko tarinalle.

Teoksen ikä näkyy ilmaisussa, jossa on vanhahtavuutta. Liian kimurantiksi ilmaisu ei kuitenkaan muodostu vaan tarina on hyvinkin nykylukijan saavutettavissa.


Kirjabloggaajien klassikkohaasteessa on menossa jo yhdeksäs kierros! Tällä kertaa haastetta emännöi Tuntematon lukija -blogin Hande, ja lisätietoa löytyy täältä.

Helmet 2019 -lukuhaasteessa Laulu punaisesta rubiinista asettuu kohtaan 38: Jossain päin maailmaa kielletty kirja. 1950-luvun lopulla romaanin ympärillä kiisteltiin niin Norjassa kuin Suomessa, ja Suomessa päädyttiin takavarikoimaan ja polttamaan painetut kirjat.

Kommentit

  1. Kiellettyjen kirjojen luku vuosikymmenten jälkeen tuo lukuelämykseen aivan omat sävynsä. Ajankuva vain korostuu, kun ajattelee mitkä kohtaukset ovat hätkähdyttäneet rajusti silloin joskus ja nyt vaan kohautellaan kulmia ja mennään eteenpäin. Tämä oli kiinnostavan oloinen kirja, en ollut tästä aiemmin kuullutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän nuo kohut ja kirjaroviot kertovat paljon omasta ajastaan. Siten lukemiseen tulee tosiaan aivan omanlaistaan lisää. Kiinnostava tämä on toki muutoinkin.

      Poista
  2. Tämä oli aikakautensa Tapaus isolla T:llä! Kukaan sitä ei tunnustanut lukeneensa, mutta kaikki sen lukivat. Lapsuudenkodissa meillä oli laaja kirjahylly, mutta tämä oli poikkeuksellisesti kätketty vanhempien yöpöydän laatikkoon, mikä ei toki lukemista estänyt;) Ajat ovat muuttuneet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hauskaa, Takkutukka, että sinulla tähän liittyy tuollaisia muistoja. :) Minulla oli tästä jokin hämärä mielikuva mutta ei mitään konkreettista ajatusta. Kiintoisaa oli tähän tutustua.

      Poista
  3. Kielletty kirja - ihan parasta! Norjalaisia kirjoja on tullut luettua viime aikoina suuren innostuksen vallassa ja tämä klassikko olisi ilman muuta kiinnostava jatko hyvälle putkelle (Nina Lykke ja Dag Solstadt).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nina Lykken kirjan luin minäkin mutta Dag Solstadtista en ole kuullutkaan. Pitääpä tutustua – kiitos vinkistä!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok