Siirry pääsisältöön

Laura Honkasalo: Vie minut jonnekin

"Kerran kuussa meillä oli Miskan kanssa treffi-ilta, olimmehan kiireisiä lapsettomia uraihmisiä, DINK-pariskunta (double income no kids). Väliäkös sillä, vaikka minun urani voisi kohta vajota Mariaanien haudan pohjalle. Miska valitsi ravintolat, ruoka kiinnosti häntä eri tavalla kuin minua. Nyt oli vuorossa trendikäs syöttölä Espalla. Sisustus mustia pintoja ja vaaleaa vaneria. Napue-pullot pönöttivät valaistussa vitriinissä kuin pyhät artefaktit."
Laura Honkasalo:
Vie minut jonnekin
Otava 2018
351 sivua

Nella on kolmekymppinen nainen, jonka elämä on mallillaan. On ihana mies, kiva koti, hyvä työpaikka ja toimivat suhteet lähisukuun. Jotain kuitenkin puuttuu.

Aika tutulta vaikuttava lähtötilanne. Eikä tarinalla varmaan pyritäkään maailmaa mullistamaan vaan ennemminkin kuvaamaan nykyihmistä tilanteessa, jossa kaiken pitäisi olla kunnossa. Silti jokin sisällä kaihertaa eikä voi olla varma, ovatko omat unelmat nyt tässä vai pitäisikö uskaltaa sittenkin hakeutua kohti jotain ihan muuta. Rohkenisiko seurata omia halujaan vaikka se tarkoittaisi sitä, että muut pettyvät?

Vie minut jonnekin on viihdyttävä kuvaus nykyihmisen elämästä. Nella on ajautunut Miskan kanssa elämänvaiheeseen, joka on vakaa ja vain yhtä silausta vailla. Perheenlisäystä odottaa avoimesti ainakin Miskan äiti. Nella taas ei ole niin varma siitä, haluaako hän lapsia ja "tavallista", odotusten mukaista elämää. Kun työpaikalla vielä alkavat yt-neuvottelut, on selvää, että muutosten tuulet puhaltavat useammaltakin suunnalta.

Juoneltaan Vie minut jonnekin ei ole mitenkään yllätyksiä tarjoileva, mutta se ei liene tässä tarkoituskaan. Herkullisen rehevästi Honkasalo maalaa lukijan eteen kuvan nykyhetken kolmekymppisistä life style -blogeineen ja viinimaisteluineen. Välillä tuntuu, että nykyhetken trendikästä sanastoa tarjoillaan turhankin anteliaasti, mutta ne tunteet menevät ohitse, kun Nellan vaihtoehtoisia reittejä pohtiva tarina vie mukanaan.

Vie minut jonnekin on ajantasaista viihdettä. Kirjablogien naistenviikkoon romaani sopii hyvin, sillä se on ensisijaisesti naisen elämästä kertova tarina. Melkoisissa ristipaineissa nykynainen voi elää.


Laura Honkasalon romaanista muualla: Kirjavinkit, Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Luettua ja maistettua, Lumooja ja Kylillä ja Kotosella.

Kirjankansibingossa rasti ruutuun Juoma – nyt on koossa neljä bingoriviä!
Keski-kirjastojen lukuhaasteesta kuittaan kohdan 13, Kirjassa herkutellaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...