Siirry pääsisältöön

Sami Makkonen: Kalevala

Sami Makkonen: Kalevala
Otava 2019
160 sivua
Sami Makkosen sarjakuvasovitus Kalevalasta kuulosti etukäteen kiintoisalta ja tervetulleelta. Tummasävyinen tulkinta lähtee liikkeelle Väinämöisen synnystä ja käsittelee niin Ainon kuin Lemminkäisenkin kohtaloita.

Piirrokset ovat jopa synkkiä ja yksityiskohtaisia. Tekstiä on paikoin hyvinkin vähän ja tarinaa viedään eteenpäin kuvien avulla. Kuvissa riittääkin tutkittavaa.

Hämmennystä piirrostyylissä herättää se, että kylmässä Pohjolassa naiset esitetään pyllyt paljaina ja pitkäsäärisinä. Seksismi tuntuu vähän tarpeettomalta, tarinassa olisi kyllä muutenkin riittävästi aineksia.

Sarjakuvaa lukiessani mietin myös, kuinka hyvin kokonaisuus avautuu lukijalle, joka ei Kalevalaa entuudestaan tunne. Sen verran tarinaan aukkoja jätetään, että kokonaisuuden hahmottaminen ilman ennakkotietämystä voi tuottaa haasteita. Toisaalta lukiessa ilahduttaa tuttujen seikkojen havaitseminen: esimerkiksi toisinto Akselo Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti -teoksesta on upea.

Joka tapauksessa Makkonen on luonut Kalevalasta mahtipontisen ja vaikuttavan sovituksen, joka tuo vanhoja tarinoita kohti nykyaikaa. Komeaa on.

Kalevalasta kirjoitetaan myös Kirjavinkit-blogissa.

-ruutuun menee Kalevala.

Helmet 2019: 27. Pohjoismaisesta mytologiasta ammentava kirja.
Keski-kirjastot 2019: 30. Sarjakuvaromaani.

Kommentit

  1. Mielenkiintoista lukea bloggauksesi tästä teoksesta. Itse kaipaan sarjakuviin yleensä reilusti tekstiäkin, mutta toisaalta, kun tarina on tuttu, niin voisihan tämä olla tutustumisen arvoinen. Petri Hiltusen ja Kristian Huitulan ynnä muiden tekemä sarjakuvaversio Leinon Helkavirsistä on minusta näyttävä ja vangitseva ja siinäkin kuvat ovat hyvin suuressa roolissa, vaikka toki säkeet ovat mukana.

    Katsoin, että olet muutenkin lukenut viime aikoina monia kirjoja, joita olen itsekin uumoillut lukulistalle, esim. Minna C ja Ensimmäinen nainen. Myös Vanhatalo kiinnostaa, koska pidin Keskivaikean vuoden lukemisesta aikoinaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulta on mennyt jotenkin kokonaan ohitse tuo sarjakuvaversio Helkavirsistä. Pitääpä tutustua siihen – kiitos vinkistä!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok