Siirry pääsisältöön

Merete Mazzarella: Varovainen matkailija

"Miten toimitaan, kun tullaan uuteen paikkaan?
Lähdetään ulos tutkimaan lähiympäristöä. Päivä on tuskin alkanut, etsiydymme nurmikon, kadun ja jakarandapuiden reunustaman tien poikki pienelle järvelle. Lähdemme kulkemaan sitä kiertävää kävelytietä, vedessä näemme ankeriaita ja vesikilpikonnia, pelikaaneja ja iibiksiä."
Merete Mazzarella: Varovainen matkailija
Tammi 2019
Ruotsinkielinen alkuteos Den försiktiga resenären 2019
Suomentanut käsikirjoituksesta Raija Rintamäki
319 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
Kesto 9 t 39 min.

Matka on elämän tavallinen metafora, ja sellaisena se tässäkin kirjassa näyttäytyy. Tavalliseksi ei Merete Mazzarellan teosta voi kuitenkaan määritellä, vaan se on tuoreella ja kiinnostavalla tavalla elämää ja matkustamista katseleva kokonaisuus, joka muotoutuu samalla elämäkerraksi kertoakseen kirjoittajastaan varovaisena matkailijana. Varovaisena siksi, että Mazzarella määrittelee itsensä varovaiseksi, mutta toisaalta: eikös rohkeutta vaadi sekin, että ylipäätään lähtee matkaan?

Muistan, kun vuosia sitten luin Mazzarellan romaanin Juhlista kotiin, joka häikäisi minut. Pidin siitä valtavasti, ja sen jälkeen olen satunnaisesti mutta aina suurin odotuksin tarttunut Mazzarellan kirjoihin. Niin tälläkin kertaa.

Ja kylläpä pidinkin Varovaisesta matkailijasta! Odotin ehkä enemmän kertomuksia matkustamisesta ja matkoista, mutta sainkin tarinoita eletystä elämästä, kuvauksia menneisyydestä – ja toki kertomuksia matkoista. Diplomaatin lapsena ja suomalais-tanskalaisperheen tyttärenä Mazzarella tottui matkustamiseen siitä lähtien, kun hän taaperona matkasi äitinsä kotimaahan Tanskaan. Teini-ikäisenä tehty päätös matkailun lopettamisesta ei pitänyt vaan sittemmin Merete Mazzarella on ehtinyt kyllä nähdä maailmaa.

Kiehtovasti Mazzarellan omat kokemukset ja pohdinnat kietoutuvat yleisempään kontekstiin. Hän nostaa esille poimintoja historiasta ja kirjallisuudesta, pohtii onko parempi olla matkailija vai turisti, miettii syitä matkustaa ja hankkia extreme-kokemuksia. Kirjassa ei tyydytä hymistelemään vaan tuodaan esille myös ikävämpiä aiheita, kuten ilmastonmuutos.
Ilmastouhkien aikakaudella matkailevia eläkeläisiä voidaan pitää kaiken sen perikuvana, miten itsekkäästi luonnonvaroja kulutetaan tulevien sukupolvien kustannuksella.
Omalta osaltani olen varma, että matkani ovat häilymistä pakenemisen ja voimakkaan – edelleen voimakkaan – kokemusten janon välillä.
Varovainen matkailija on älykäs ja keskusteluun kanssaan houkuttava teos. Se herättää paljon ajatuksia ja on varsinainen täysinäinen matkalaukku. Liian täyteen sitä ei kuitenkaan ole sullottu, vaan pohdinnalle annetaan kauniisti tilaa.
Vaikka näkee lopun lähestyvän, se ei saa tarkoittaa, ettei voisi nauttia tässä ja nyt.

Naistenviikon päätän mieluusti tähän hienoon kirjaan, jonka pariin toivon palaavani jonain päivänä uudelleen.

Kirjankansibingossa menee tähti ruutuun Harrastus.

Kommentit

  1. Totta: matkallahan tässä elämän suuressa seikkailussa ollaan...
    Juhlista kotiin on laatuteos, joka kestää useammankin lukukerran, mutta tämä uutuukainen oli livahtaa ohi. Kiitos Sinun näin ikävästi ei päässyt käymään vaan varaukseen meni:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen tätä kyllä lämpimästi. Ihanaa pohdintaa, joka jää kauniisti mieleen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…

Alex Michaelides: Hiljainen potilas

"Alician asianajaja oli niin ikään paikalla, mutta Alicia pysyi vaiti koko tapaamisen ajan. Silloin tällöin hänen kalvakat huulensa värähtelivät, mutta ääntä ei kuulunut. Hän ei vastannut ainoaankaan kuulustelijan esittämään kysymykseen eikä sanonut mitään edes siinä vaiheessa, kun tämä syytti häntä Gabrielin murhasta ja määräsi hänet pidätettäväksi. Alicia ei suostunut sen enempää kiistämään kuin myöntämäänkään syyllisyyttään.
Hän ei puhunut enää koskaan."

Hiljainen potilas kertoo nimensä mukaisesti hiljaisesta potilaasta. Hän ei ole pelkästään hiljainen vaan lähes täysin eristäytynyt muista ja oikeastaan kaiken vuorovaikutuksen ulottumattomissa.

Hiljainen potilas on Alicia Berenson. Hän on taiteilija ja murhaaja, joka ampui raa'asti aviomiehensä ja vaikeni sen jälkeen. Yleisen mielipiteen tuomitsema nainen näyttäytyy tarinassa monenlaisessa valossa: jonkun mielestä hän on väkivaltainen ja arvaamaton, jonkun mielestä herkkä ja kykenemätön tappamaan ketään. Mikä on totuus?