Siirry pääsisältöön

André Aciman: Kutsu minua nimelläsi

"Aivan kuin kaikki tämä olisi ollut osa minua koko elämäni ja minä olisin hukannut sen ja hän olisi auttanut minua löytämään sen. Uni oli ollut oikeassa. Tämä oli kuin tulisi kotiin kuin kysyisi: missä olen ollut koko elämäni? Joka oli vain toinen tapa kysyä, missä sinä olit minun lapsuudessani, Oliver. Joka taas oli toinen tapa kysyä, mitä on elämä ilman tätä. Ja sen vuoksi lopulta juuri minä, ei hän, päästin suustani kerta toisensa jälkeen: Sinä tapat minut jos lopetat."
André Aciman:
Kutsu minua  nimelläsi
Tammi 2019
Alkuperäisteos Call Me By Your Name
Suomentanut Antero Tiittula
317 sivua
Äänikirjan lukija Antti Jaakkola
Kesto 8 t 51 min.

André Acimanin Kutsu minua nimelläsi on kuin helteen paahtama iho, hyvällä tavalla nihkeä ja lämmin. Se on kiihkeä ja samaan aikaan hidas, viipyilevä ja haikea.

Tarinan päähenkilö on 17-vuotias Elio, jonka kotiin majoitetaan aina kesäisin ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Kesä 1987 kuitenkin mullistaa koko elämän, kun Elion kotihuvilaan saapuu amerikkalainen Oliver. Seuraa kiihkeä ajanjakso, jolloin Oliver pyörii jatkuvasti Elion ajatuksissa ja jättää lähtemättömät jälkensä nuorukaisen mieleen.

Vaikka Elio on nuori, ei hän ole seksuaalisesti täysin kokematon. Hän on jo aiemmin huomannut olevansa kiinnostunut sekä naisista että miehistä, mutta Oliver on jotain aivan erilaista. Hän hurmaa rentoudellaan ja later-huudahduksillaan Elion, joka tietää kepeän laterin olevan jossain kohtaa myös kohtalokas.

Jossain tarinan alkuvaiheilla olen kahden vaiheilla, en tiedä vetääkö romaani mukaansa vai ei. Mutta italialainen aurinko, hehkuva kesä, valvotut yöt ja erityisesti rakkaustarina vievät lopulta mukanaan. André Aciman kuvaa kiehtovasti nuoren pojan rakastumista ja epävarmuutta suhteessa Oliveriin, joka on vanhempi ja kokeneempi. Ensirakkauden tunteet ovat sekä universaaleja että riippumattomia sukupuolesta, siltä tarinan äärellä alkaa vähitellen tuntua. Kiihkeän rakkauden kokemusta kuvataan vivahteikkaasti ja monipolvisesti aina alun haparoinnista täyttymykseensä saakka.

Tarinassa ovat erilaiset elementit sillä tavoin nätisti kohdallaan, että kokonaisuudesta muodostuu varsin onnistunut. Kutsu minua nimelläsi on koskettava ja haikean kaunis kuvaus lämpimästä kesästä, joka jää muistoihin koko elämän ajaksi. Homoeroottinen tarina ei suinkaan jätä intiimiä kanssakäymistä paitsioon vaan kuvaa sitäkin kauniisti.

Romaanin lopussa siirrytään ajassa vuosia eteenpäin ja avataan sitä, mitä miehille kuuluu myöhemmin. Mitä kiihkeä kesä jätti jälkeensä? Mihin elämä Eliota ja Oliveria kuljetti? Loppuosa vaikuttaa ja olen iloinen, että tarinaa ei päätetä vuoteen 1987.

Kutsu minua nimelläsi on mainiota luettavaa helteisiin kesäöihin ja miksei myös kylmiin talvi-iltoihin, kun lukija haluaa ajatuksissaan siirtyä Italian lämpöön.

Kuuntelin tämän rakkaustarinan äänikirjana. Antti Jaakolan elävää luentaa oli mukava kuunnella.

André Acimanin romaanista ovat kirjoittaneet myös ainakin Kahvikissa, TuijaKirsi, Tiina ja Paula.

Kirjankansibingosta kuittaantuu ruutu Mies.

Keski-kirjastot 2019: 43. Kirjasta on tehty elokuva.
Helmet 2019: 33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan.

Kommentit

  1. Minua ei tarina vienyt mihinkään. Kyllästyin melkein heti ja vein kirjan takaisin kirjastoon. Joskus käy näin. Eivät myöskään Ferrantet uponneet minuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuun tuo tunnelma upposi hyvin. Joskus tosiaan käy niin, että tarina ei vain lähde viemään mukanaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii