Siirry pääsisältöön

Merete Mazzarella: Alma – edelläkävijän tarina

Äidin elämänilo, isän elämänpelko. Minä sain perinnöksi molemmat. Yhä uudestaan olen kokenut elämässäni nousuja ja laskuja kuin Saimaan kanavalla konsanaan. Nousuja ja laskuja, valoa ja pimeyttä. Enemmän laskuja kuin nousuja, enemmän pimeyttä kuin valoa. Ehkäpä.
Merete Mazzarella: Alma – edelläkävijän tarina
Tammi 2018
Alkuteos Alma – en roman
Suomentanut Raija Rintamäki
270 sivua
Äänikirjan lukija Marjut Toivanen
kesto 10 t 56 min.

Merete Mazzarellan romaani Alma – edelläkävijän tarina maalaa fiktiolla maustetun kuvan naisesta, joka oli monella tapaa edelläkävijä. Alma Söderhjelm (1870–1949) oli Venäjän ainoa naisdosentti ennen vallankumousta ja Suomen ensimmäinen naisprofessori. Söderhjelm toimi myös kirjailijana ja toimittajana Tukholmassa. Lisätietoa uranuurtajasta löytyy esimerkiksi Kansallisbiografian sivuilta.

Alma – edelläkävijän tarina ajoittuu päähenkilön viimeisiin vaiheisiin. 78-vuotias Alma Söderhjelm on niin uupunut ja sairas, että hän ei jaksa juuri poistua huoneestaan Saltsjöbadenin hoivakodissa. Omanarvontunnostaan hän kuitenkin pitää edelleen kiinni: ei sovi, että naista kutsutaan neidiksi, oikea nimitys on professori. Elämänsä ehtoopuolella Söderhjelm katselee taaksepäin ja tutkii tietään, joka johti Viipurista Suomen kautta Ruotsiin, akateemiseen maailmaan kuin myös kirjailijan uralle.

Alma Söderhjelm syntyi Viipurissa perheeseen, jossa lapset jaettiin jo varhain älykkäisiin mutta rumiin ja kauniisiin mutta tyhmiin. Alma kuului ensin mainittujen joukkoon. Ilmeisesti sen myötä hänestä sukeutui varsin sanavalmis ja ahkera nainen, joka onnistui nauramaan itselleen silloinkin, kun sai osakseen aivan asiattomia kommentteja, jotka kohdistuivat häneen henkilönä. Ehkäpä uranuurtajan osa onkin olla myös se, joka saa puolustaa paikkaansa ja joutuu kohtaamaan kanssaihmisten epäluuloa ja epäasiallisuutta.

Söderhjelm eli aikana, joka alleviivasi sukupuolen merkitystä. Pelkästään ylioppilaaksi pääseminen vaati sukupuolesta vapautuksen hakemista. Niinpä on selvää, että väitöskirjan kirjoittaminen ja professoriksi päätyminen vaativat ajan normeista vapautumista ja avaraa ajattelua. Alma ei halua tyytyä vähään, ei halua olla sukupuolensa ja yleisten odotusten vanki vaan toteaa:
Olen halunnut olla sekä mies että nainen tai sitten jokin kolmas. En ole halunnut valita. En ole koskaan halunnut tyytyä.
Alma ei ole pelkästään akateemisen maailman tuulettaja vaan hän ajattelee avarasti myös monissa muissa yhteyksissä. Hän puolustaa vapaata rakkautta ja ajautuu kerran toisensa jälkeen toisen naisen asemaan. Hän etsii ja janoaa rakkautta mutta ei koskaan perusta perhettä vaan on lopulta yksin. Juuri yksinäisyyden kuvaus koskettaa vahvasti.

Mazzarella luo Alma Söderhjelmistä kuvan, joka tuntuu hyvin uskottavalta. Minäkertojan kautta muotoutuu monipuolinen kuvaus naisesta, jota en aiemmin tuntenut mutta jonka tarina on äärimmäisen inspiroiva ja mielenkiintoinen. Pidän siitä, että kokonaisuus ei vaivu kiiltokuvamaiseksi vaan sisältää sopivasti ulottuvuuksia ja muistuttaa, että ihmisessä on monia puolia. Marjut Toivanen lukee tarinan luontevasti ja eloisasti, joten äänikirjaversiotakin voi lämpimästi suositella.

Muualla: Kulttuuri kukoistaa, Annelin kirjoissa, Täällä toisen tähden alla ja Kirjasähkökäyrä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...