Ian McEwan: Rannalla

He olivat nuoria, korkeasti koulutettuja ja hääyönään molemmat ensikertalaisia ja he elivät aikana, jolloin keskusteleminen seksuaalisista vaikeuksista oli peräti mahdotonta. Vaikka eihän se koskaan helppoa ole. He istuutuivat illallispöytään 1700-luvun tyylisen majatalon pikkuruisessa olohuoneessa. Viereisessä huoneessa, jonka ovi oli auki, näkyi kapeahko kahdenmaattava pylvässänky ja sen puhtaan valkoinen päiväpeite oli pingoitettu niin hämmästyttävän sileäksi, ettei olisi uskonut ihmiskäden moiseen kykenevän.

Ian McEwan: Rannalla
Otava 2007
Alkuteos On Chesil Beach
Suomentanut Juhani Lindholm
191 sivua
Äänikirjan lukija Jussi Puhakka
Kesto 4 t 9 min

Rannalla-romaanin päähenkilöt ovat Edward ja Florence, jotka ovat menevät naimisiin. On vuosi 1962, sodanjälkeinen aika ja uudenlaisen vapautumisen aika. Edwardille ja Florencelle vuosi 1962 merkitsee paitsi avioliittoon astumista, myös kokonaan uutta elämänvaihetta, lupausta parisuhteesta, yhteisestä kodista ja uudenlaisesta elämästä. Taakse ovat jäämässä lapsuudenperheet ja -kodit, tilalle astuvat aikuiselämän ilot ja surut.

Naimisiin meneminen sisältää valtavasti latausta. Seksuaalinen vapautuminen tekee tuloaan ja tiukoista säännöistä irtautuminen on jo näkyvissä. Nuoripari elää hetkessä, jossa traditiot ovat läsnä mutta jossa uusi, moderni maailma jo koputtelee ovella. He haluavat tietenkin olla nuoria ja moderneja, uuden ajan kasvatteja. Mutta mihin kaikkeen vapaus riittää? Miten paljon perinteistä voi irtautua?

Ajan säädyllisyyden vaatimukset ovat aiheuttaneet sen, että ennen avioliittoa Florence ja Edward ovat pidättäytyneet lähemmästä kanssakäymisestä ja tyytyneet suudelmiin ja koskettelemiseen. Ei ihme, että hääpäivän ilta on täynnä latausta. Edward on pidätellyt kiihkoaan ja odottanut hääyötä lähes epätoivoisesti. Florencen sisällä taas kuohuu päinvastaisesta syystä: hän pelkää ja suorastaan kammoaa sitä, mitä on tulossa. Ajatuskin seksistä saa naisen voimaan pahoin, eikä hän saa kerrottua tuoreelle miehelleen, mitä pidättyväisen ulkokuoren alla piilee. Paljon sanottavaa kyllä olisi.

Tapahtuma-aikaan kuuluu se, että intiimeistä asioista ei juuri puhuta. Puhumattomuus puolestaan aiheuttaa sen, että tilanne karkaa käsistä eivätkä Florence ja Edward enää hallitse tapahtumia. Keskeinen kysymys on: mitä olisi tapahtunut, jos aika olisi ollut toinen?

Rannalla on upea romaani, jonka intensiivisyys vie mukanaan. Kertoja sukeltaa henkilöidensä mielenmaisemiin sortumatta osoittelemaan tai alleviivaamaan. Kuvaus on herkkää ja kaunista, ja kaiken yllä soi surumielinen sävel. Syntyykö se Florencen herkissä käsissä? Joka tapauksessa tarina jättää jälkeensä kaihoa ja tunteen, että kirjaa lukiessa on ollut jonkin suuren äärellä.

Järjellä ja tunteella -blogista löytyy runsaasti linkkejä muihin blogeihin. Kirjasta kirjoittavat myös ainakin Leena Laurila, Mari, essielina ja Mannilainen. Kirsin Book Clubissa arvioidaan kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa.

Helmet 2019 -haasteessa Rannalla asettuu kohtaan 24: Sokkona hyllystä valittu kirja. Kirja valikoitui luettavakseni, kun silmät kiinni selasin Storytelin kirjahyllyä.