Siirry pääsisältöön

Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet

Alarik nousee seisomaan huteran veneen keskellä. Auringon paisteessa hänestä erottuvat vain ääriviivat. Alarikin varjo lankeaa veteen, ja samalla näen joen yllä äitini silhuetin. Veri alkaa kihistä kehossani, sydämen lyönnit muuttuvat tiheiksi. Olen yhtä aikaa pakokauhun partaalla ja valmiina hyökkäykseen.
Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet
WSOY 2019
195 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
Kesto 4 t 40 min

Akseli Heikkilän esikoisromaani Veteen syntyneet vie lukijan myyttiseen pohjoissuomalaiseen miljööseen. Eeva palaa muutaman vuoden poissaolon jälkeen lapsuudenkotiinsa, missä odottavat kipeät muistot ja kuollut äiti, jonka kanssa ei välejä enää voi selvitellä. Monen muun kanssa kuitenkin voi, ja sen nuori nainen myös tekee.

Kotiseudulla Eevaa odottavat isäpuoli Eino ja velipuoli Alarik. Kaksikko kalastaa päivästä toiseen, vaikka kylän joesta ovat kalat kadonneet jo aikoja sitten. Syystä ovat monet kyläläiset samaa mieltä, ja taikauskon mukana tulee uhka: kuinka pitkälle ihminen on valmis menemään saadakseen takaisin sen, mitä on menettänyt?

Kun tarina kiertyy vähitellen auki, selviää, että myös Eeva on menettänyt paljon. Hänellä on syynsä olla vihainen, eikä hän yritä muuta ollakaan. Ehkä vuodet poissa ovat kasvattaneet kaunaa niin, että hän on valmis toimiin miehisessä maailmassa. Ehkä traumaattisten kokemusten on aika vihdoin purkautua tavoilla, jotka eivät ole kauniita.

Ihastelenkin sitä, miten Heikkilä rohkenee rakentaa tarinaansa rosoisuutta ja jopa rumuutta. Karheus ja kauneus sulautuvat yhteen tavalla, joka jää mieleen. Kerronta tekee kostotarinasta kiehtovan ja mystisen kokonaisuuden, johon lukija huomaa vastustamattomasti uppoutuvansa. Eittämättä Heikkilä yhdistää myyttiseen pohjoiseen elementtejä, jotka ovat muistakin tarinoista tuttuja – mystiikkaa, väkivaltaa, kostoa ja uhkaa – mutta komeasti hän sen tekee onnistuen luomaan aivan omanlaisensa tarinan.

Akseli Heikkilän romaanista ovat kirjoittaneet myös ainakin Mannilainen, Kirjaluotsi, Omppu ja Tuija.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok