Siirry pääsisältöön

Veera Salmi: Kaikki kevään merkit

"Tarkistan vielä kerran, että kaikki on niin kuin pitääkin. Aurinko työntyy sisään matalalta keittokomeron ikkunasta, ovipinnoissa ei näy rasvatahroja. Aurinko kirkastaa mustat ojat, jotka yöt ovat kaivaneet silmien alle. On kaunista."
Veera Salmi:
Kaikki kevään merkit (Otava 2014)
234 sivua
Veera Salmen Kaikki kevään merkit on lähinnä naisten tarina. Keskiössä ovat suvun naiset ja heihin läheisesti liittyvät naishenkilöt, miehet jäävät sivuosaan. Erityisesti Kaikki kevään merkit on tarina Mariesta, joka kasvoi aikuiseksi äitinsä kanssa vanhassa huvilassa. Sisar katosi kokonaan ja äiti osittain omaan suruunsa. Huvilan pihalla kasvoivat ruusut.

Marien kaksostytöt Märta ja Maria täyttävät kuusi vuotta, ja tämän keväisen juhlapäivän ympärille nivoutuu paljon. On menneisyys, joka avautuu vähitellen takaumina ja muistoina muun muassa niin Marien kuin hänen äitinsä kautta. Keväästä 2005 kurkotetaan taaksepäin niin 1990- kuin 1980-luvulle, ja aikatasot ja näkökulmat vaihtuvat tiuhaan.

Kaikki kevään merkit on kaunis kieleltään ja ulkoasultaan. Siinä on paljon suuria teemoja, kuten sisaruus, vanhemmuus ja rakkaus, ja olisin kovasti halunnut kirjasta pitää enemmän kuin pidin. Nyt kuitenkin kävi niin, että kieli nousi isomman lukuelämyksen esteeksi. Veera Salmi kirjoittaa kauniisti ja persoonallisesti, mutta paikoin kieli koukeroituu niin voimakkaasti, että merkityksen ymmärtäminen vie liikaa energiaa ja lukeminen käy työlääksi. Koskettava tarina jää tällöin varjoon ja tekstin muoto nostaa tapahtumien eteen verhon, joka sumentaa maiseman. Maisema itsessään on kaunis ja vivahteikas, henkilöistään Salmi tekee eläviä ja kiinnostavia, tapahtumista koskettavia. Romaani saa miettimään sukupolvien ketjua ja sitä, miten yksittäiset tapahtumat kulkevat mukana pitkään ja kuinka ne vaikuttavat mieleen. Tarinassa on vahvuutta, joka saa minut odottamaan Veera Salmen toista, aikuisille suunnattua romaania.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös Susa, Katja, Jane ja Mervi.

Kaikki kevään merkit saapui luettavakseni kustantajalta. Kiitos!

Kommentit

  1. Sama täällä. Olisin halunnut pitää kirjasta enemmän. Mietin, että tässä oli ehkä liikaakin yrittämistä? Kaunis kirja kyllä ja odotan samoin mielenkiinnolla ja innollakin Salmen mahdollista seuraavaa aikuisten romaania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ehkä liika yrittäminen sumentaa kirjan kauneuden. Paljon hyviä aineksia tässä on.
      En muuten ole lukenut lainkaan Puluboi ja Poni -kirjoja. Tuo epäkohta pitäisi korjata.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok